Eurostatin tuoreimpien lukujen mukaan nuorisotyöttömyysaste laski 18,7 prosentista (2016) 16,8 prosenttiin vuoden 2017 loppuun mennessä. Nuorisotyöttömyysaste oli suurimmillaan vuoden 2008 talouskriisin jälkeen (23,9 prosenttia), mutta tämän jälkeen se on laskenut tasolle, joka on hieman yli 1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta 2008 edeltävä taso (15,1 prosenttia). Tämä osoittaa, että viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on tapahtunut myönteistä kehitystä.
Nuorisotakuujärjestelmällä on ollut tässä merkittävä vaikutus, sillä EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet järjestelmän täytäntöönpanoon huhtikuussa 2013 annetussa neuvoston suosituksessa. Nuorisotakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle henkilölle laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Nuorisotakuu on parantanut miljoonien nuorten eurooppalaisten elämää. Nuorisotakuuta tuetaan nuorisotyöllisyysaloitteella, joka on EU:n pääasiallinen nuorisotakuun täytäntöönpanon rahoitusväline.
Mitä nuorisotakuulla on tähän mennessä saavutettu?
Euroopan komission tuoreimmista tiedoista käyvät ilmi seuraavat saavutukset:
- Nuorisotakuujärjestelmiin on rekisteröitynyt vuosittain yli viisi miljoonaa nuorta vuodesta 2014 lähtien.
- Vuodesta 2014 lähtien vuosittain yli 3,5 miljoonaa nuorta on ottanut vastaan työ-, koulutus-, harjoittelu- tai oppisopimustarjouksen.
- EU:ssa on vuoteen 2013 verrattuna 2,2 miljoonaa vähemmän työttömiä nuoria ja 1,4 miljoonaa vähemmän työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria (NEET-nuoria).
- Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–24-vuotiaiden osuus putosi 13,2 prosentista (2012) 10,9 prosenttiin (2017).
Parhaat käytännöt
Viime vuonna komissio perusti tietokannan, jossa esitellään lupaavia käytäntöjä nuorten tukemiseksi heidän siirtyessään koulusta työelämään. Suurin osa näistä järjestelmistä saa rahoitustukea nuorisotyöllisyysaloitteesta ja Euroopan sosiaalirahastosta.
Joitakin näistä käytännöistä esiteltiin viime vuoden nuorisotakuuta koskevassa oppimisfoorumissa (Youth Guarantee Learning Forum). Komissio järjesti foorumin Brysselissä, ja sen yhteydessä alan toimijoilla oli mahdollisuus vaihtaa tietoja ja oppia toisiltaan jakamalla tietoa eri toimenpiteistä, joita on toteutettu nuorisotakuun yhteydessä.
Nuorisotukihenkilöt: Bulgarian menestystarina
Bulgarian nuorisotukihenkilöitä koskeva aloite oli yksi inspiroivista käytännöistä, joita tuotiin esiin Youth Guarantee Learning Forum -foorumissa. Ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa sellaiset NEET-nuoret, joita ei ole rekisteröity Bulgarian julkiseen työvoimapalveluun, ottaa heihin yhteyttä ja tiedottaa heille uramahdollisuuksista sekä koulutus-, työ- tai harjoittelumahdollisuuksista. Näiden palvelujen tarjoamiseksi valitaan nuorisotukihenkilöitä. He saavat koulutusta, jossa he saavat tietoa siitä, miten he voivat tavoittaa NEET-nuoret ja tarjota tietoa ja neuvontaa nuorten aktivoimiseksi.
Lisäksi nuorisotukihenkilöitä opetetaan tekemään yhteistyötä työnantajien ja oppilaitosten kanssa. Koulutuksen jälkeen tulevien nuorisotukihenkilöiden on otettava yhteyttä paikallisen työvoimapalvelun työvoimatukihenkilöön sekä paikallisen koulutusalan tarkastusviranomaisen edustajaan, jotta he voivat luoda yhteyksiä virallisiin laitoksiin.
Jäljellä olevat haasteet
Saavutuksista ja EU:n 28 jäsenvaltion yleisen työttömyysasteen jatkuvasta laskusta huolimatta nuorisotyöttömyys on edelleen korkea monissa yksittäisissä jäsenvaltioissa. Komissio toteaa, että on tärkeää tavoittaa eniten apua tarvitsevat alueet ja nuoret. Yksi keskeisistä tavoista, joilla komissio aikoo saavuttaa tämän tavoitteen, on Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustaminen.
Vuosina 2021–2027 toteutettavalla ESR+-rahastolla on tarkoitus tukea nuorisotyöllisyysaloitetta samoin kuin joillakin muilla komission rahastoilla ja ohjelmilla (esim. Euroopan sosiaalirahasto). Uuden rahaston tarkoituksena on antaa EU:lle ja jäsenvaltioille mahdollisuus tarjota integroidumpaa ja kohdennetumpaa tukea ihmisille eri puolilla Eurooppaa, myös nuorille. Tuen avulla ihmiset voivat hankkia taidot ja kokemuksen, joita he tarvitsevat menestyäkseen nopeasti muuttuvilla ja usein haastavilla työmarkkinoilla.
Myös ohjelmatasolla tehdään muutoksia. EU:n jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 10 prosenttia ESR+-rahoituksestaan nuorisotyöllisyyden tukemiseen ja nuorten aktivointiin työmarkkinoilla. ESR+-rahaston budjetti ohjelmakautta varten on 101,2 miljardia euroa, joten sillä voidaan edistää merkittävästi Euroopan nuorten mahdollisuuksia menestyä.
”Eurooppa haluaa voimaannuttaa kansalaisiaan”, komission jäsen Marianne Thyssen totesi puhuessaan ESR+-rahaston perustamisen syistä. ”Uudet joustavat ja yksinkertaistetut sosiaalirahastot keskittyvät investoimaan ihmisiin. Tavoitteena on varmistaa, että heillä on tarvittavat taidot ja että heillä on työn uusiin muotoihin mukautettu nykyaikainen sosiaaliturva, sekä osoittaa solidaarisuutta niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.”
Perusteellisempi katsaus nuorisotakuujärjestelmään on artikkelissa Nuorisotakuu pähkinänkuoressa.
Asiaan liittyviä linkkejä
Neuvoston suositus, huhtikuu 2013
Lupaavia käytäntöjä koskeva tietokanta
Nuorisotakuuta koskeva oppimisfoorumi
Esiin tuodut inspiroivat käytännöt
Lisätietoja:
Etsi EURES-henkilöstöä
Elin- ja työolot EURES-maissa
EURESin työpaikkatietokanta
EURES-palvelut työnantajille
EURESin tapahtumakalenteri
Tulevat online-tapahtumat
EURES Facebookissa
EURES Twitterissä
EURES LinkedInissä
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 1 heinäkuu 2018
- Laatijat
- Euroopan työviranomainen | Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto
- Aiheet
- EU:n liikkuvuuden työkalupakkiEURESin paras käytäntöUlkoiset EURES-uutisetUlkopuoliset sidosryhmätTyömarkkinauutiset/liikkuvuusuutisetUutiset/raportit/tilastotRekrytointitrenditNuoriso
- Aiheeseen liittyvä(t) osio(t)
- Asuminen ja työskentely
- Sektori
- Accomodation and food service activitiesActivities of extraterritorial organisations and bodiesActivities of households as employers, undifferentiated goods- and servicesAdministrative and support service activitiesAgriculture, forestry and fishingArts, entertainment and recreationConstructionEducationElectricity, gas, steam and air conditioning supplyFinancial and insurance activitiesHuman health and social work activitiesInformation and communicationManufacturingMining and quarryingOther service activitiesProfessional, scientific and technical activitiesPublic administration and defence; compulsory social securityReal estate activitiesTransportation and storageWater supply, sewerage, waste management and remediation activitiesWholesale and retail trade; repair of motor vehicles and motorcycles