Tietoa työmarkkinoista: Suomi

Suomen väkiluku on noin 5,5 miljoonaa. Työikäisen väestön määrää vähentää lähivuosina eläkkeelle jäävien lisääntyminen, mutta samaan aikaan maahanmuuttajien määrä kasvaa ja töissä viihdytään yhä pidempään. Väestöstä työllisiä oli vuonna 2022 hieman yli 2,6 miljoonaa.  Työttömiä oli vuonna 2022  keskimäärin noin 190 000 ja työttömyysaste oli noin 6,8 prosenttia.

Nykyisin Suomessa suurin osan työllisistä työskentelee palvelualoilla. Eniten työllistäviä toimialoja ovat kauppa, liikenne, majoitus ja ravitsemuspalvelut, koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut palvelut. Palvelualan työpaikkojen osuuden arvioidaan kasvavan myös tulevaisuudessa.

Suurimpia Suomessa työllistäviä yrityksiä ovat, posti- ja kuriiritoimintaa harjoittava Posti Group Oy  ja kiinteistö- ja toimitilapalveluita tuottava ISS palvelut Oy.  Suomessa myös julkinen sektori on suuri työllistäjä ja esimerkiksi Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Se tarjoaa työtä koulutus-, sosiaali- ja terveysalalla sekä liikenne- ja kunnossapitotöitä.

Työnantajien vaatimukset rekrytoitavasta henkilöstä vaihtelevat suuresti työtehtävän mukaan. Työvoiman saatavuusongelmien taustalla on Suomessa usein työnhakijan riittämätön koulutus, vähäinen työkokemus tai erityisosaamisen puute.

Linkit:

Suurin osa ilmoitetuista avoimista työpaikoista on Suomessa terveydenhuolto- ja sosiaalialalta, rakennusalalta, palvelualalta sekä kaupalliselta alalta (kysyntää on erityisesti myyntityössä). Työvoiman saatavuudesta on pulaa erityisesti seuraavien ammattien kohdalla:

• Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat
• Lähihoitajat
• Kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta)
• Varhaiskasvattajat (lastentarhanopettajat)
• Ohjelmisto- ja sovelluskehittäjät
• Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät
• Yleislääkärit
• Kioski- ja torimyyjät
• Ylilääkärit ja erikoislääkärit
• Tarjoilijat
• Sosiaalityön erityisasiantuntijat
• Kuulontutkijat ja puheterapeutit
• Huoltamotyöntekijät
• Hammaslääkärit
• Ylihoitajat ja osastonhoitajat

Suurin osa Suomen työttömistä on teollisuuden, teknillisen ja taiteen sekä hallinto- ja toimistotyön alalta. Työvoimasta on Suomessa ylitarjontaa erityisesti seuraavien ammattien kohdalla:

• Yleissihteerit
• Talonrakentajat
• Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät
• Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym.
• Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät
• Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat
• Rakennusmaalarit ym.
• Moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat
• Lastenhoitotyöntekijät
• Koulunkäyntiavustajat
• Kiinteistöhuollon työntekijät
• Rakennussähköasentajat
• Ohutlevysepät
• Graafiset mediasuunnittelijat
• Putkiasentajat

Uusimaa on pääkaupunkiseutuna sekä yrityselämän että valtionhallinnon keskittymänä aluetaloudellisesti hyvässä asemassa. Uusimaa on Suomen suurin väestö- ja kasvukeskus ja merkittävin yhtenäinen työssäkäyntialue. Uusimaa arvioitiin yrittäjien elinvoimabarometrissa vuoden 2023 Suomen elinvoimaisimmaksi maakunnaksi. Vuonna 2022 Euroopan alueiden komitea myönsi Uudellemaalle Euroopan yrittäjyysalue-tunnustuksen. Uudenmaan alue muodostaa 40 % Suomen bruttokansantuotteesta ja Uudellamaalla on Suomen korkein koulutustaso.  Uudenmaan väkiluku on 1,7 miljoonaa ja väestöennuste vuodelle 2040 on 1,9 miljoonaa asukasta. Uudenmaan väestörakenne on muuta maata nuorempaa, eli alle 40-vuotiaita työikäisiä on Uudellamaalla erityisen paljon.

Uudenmaan seuduilla näkyy erikoistuminen eri toimialoille. Pääkaupunkiseutu on erikoistunut vahvasti palvelualoille. Alue on myös valtakunnallinen julkisen vallan keskittymä. Pääkaupunkiseudulla elektroniikka- ja sähköteollisuus on seudun ainoa teollinen erikoistumisala. Rakennusala on suuressa asemassa eri puolella Uuttamaata.   Metalli- ja öljytuotteiden jalostus sekä kemiallisten tuotteiden valmistus painottuvat maakunnan uloimmille, sekä itäisille että läntisille alueille. Teollisuudessa investoidaan nyt voimakkaasti uusiutuviin energialähteisiin ja puhtaaseen teknologiaan.

Uusimaa on liikenneyhteyksiltään hyvin saavutettavissa teitä ja raiteita pitkin, vesiteitse ja lentäen.  Uudenmaan alueiden välillä on kuitenkin eroja, ja maakunnan syrjemmillä seuduilla heikot julkiset liikenneyhteydet vaikeuttavat kyseisten alueiden saavutettavuutta verrattuna pääkaupunkiseutuun.

Uudellamaalla on monipuolinen elinkeinorakenne ja osaajia tarvitaan kaikilla koulutustasoilla. Pääasiallinen työkieli on suomi, vaikka monissa korkeaa osaamista vaativissa, kansainvälisissä ja erityisesti tutkimus- ja ICT-tehtävissä työkielenä on englanti. Muuhun Suomeen verrattuna Uudellamaalla selviää paremmin jokapäiväisestä elämästä englannilla. Ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia on Uudenmaan alueella enemmän kuin koko maassa keskimäärin, joten myös ruotsin kielellä on käyttöä. 

Linkit:

Osaavan työvoiman ja ammattityövoiman puute on ollut vahvasti Uudenmaan alueen elinkeinoelämän kasvua hidastava tekijä. Vuonna 2023 heikko suhdannetilanne on kuitenkin tehnyt yritykset varovaisemmiksi sekä investointien että rekrytoinnin suhteen. Osaajia tarvitaan kuitenkin edelleen ja heistä halutaan pitää kiinni, sillä työvoimapulan taustalla olevat syyt, kuten väestörakenteeseen liittyvät tekijät, eivät ole hävinneet mihinkään.Uudellamaalla pääkaupunkiseudulle painottuvalla ja kasvavalla IT-alalla on tarve osaajille. Vihreän siirtymän investoinnit varsinkin energia-alalla tulevat kasvattamaan osaajien tarvetta koko maakunnassa. Osalla ammattialoista vallitsee niin kutsuttu kohtaanto-ongelma, jossa alalla on runsaasti sekä työttömiä työnhakijoita että paljon avoimia työpaikkoja, mutta nämä kaksi eivät kohtaa. Esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalla on tällainen tilanne. 

Työnvälitystilaston mukaan syyskuussa 2023 eniten avoimia työpaikkoja oli Uudellamaalla auki myyjien, lähihoitajien sekä rahdinkäsittelijöiden, varastotyöntekijöiden ammateissa. Suurimpien pula-ammattien joukossa korostuvat sosiaali- ja terveysalan, varhaiskasvatuksen ja ICT-alan osaajat.

Työmarkkinoilla on menossa lievä matalasuhdanne vuonna 2023. Koronapandemiasta palauduttiin Uudellamaalla hyvin, mutta pitkäaikaistyöttömyys jäi aiempaa korkeammalle tasolle. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama hintojen nousu sekä idänkaupan pysähtyminen ei heti näkynyt työmarkkinoilla, mutta vuoden 2023 keväällä työttömyys kääntyi lievään nousuun koko Suomessa ja Uudellamaalla. Syyskuussa 2023 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Uudellamaalla on 9,5 %.

Uusimaalaiset ovat varsin nuoria ja korkeasti koulutettuja. Syyskuussa 2023 kaikista työttömistä työnhakijoista alle 30-vuotiaita oli 19 %. Peräti 68 % työttömistä työnhakijoista on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon. Uudellamaalla erityispiirteenä on Suomen mittakaavassa suuri ulkomaalaisten osuus työvoimasta.

Syyskuussa 2023 eniten työttömiä oli rakennusalan työntekijöiden, palvelualan työntekijöiden sekä myyjien ammattiryhmissä. Työvoimakoulutuksilla ja muilla jatkuvan oppimisen palveluilla voidaan tukea työnhakijoiden osaamisen päivittämistä ja kehittämistä muuttuvilla työmarkkinoilla.

Varsinais-Suomi on yksi Suomen kasvukeskusalueista, joille on ominaista työllisyyden kasvu ja muuttovoittoisuus. Maakunta on monella tavalla Suomi pienoiskoossa. Se on Suomen mittakaavassa monessa asiassa keskus: maatalous- ja elintarviketuotannossa, metalliteollisuudessa, kaupassa ja palveluissa sekä koulutuksessa. Turusta on hyvät liikenneyhteydet muualle Suomeen: esimerkiksi sekä junat että bussit kulkevat tunnin välein Helsinkiin (matka kestää noin kaksi tuntia). Laivalla pääsee päivittäin Tukholmaan ja Ahvenanmaalle. Turun lentoasemalta on myös suoria yhteyksiä Eurooppaan.

Asukkaita Varsinais-Suomessa on lähes puoli miljoonaa. Varsinais-Suomen pääkaupunki Turku on yksi Suomen suurimmista korkeakoulukeskuksista (suomenkielinen Turun yliopisto, ruotsinkielinen Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Novia ja Humak). Turun talousalueella asuu yli 330 000 ihmistä, joista yli 40 000 on korkeakouluopiskelijoita. Porttina länteen Turulla on jo perinteisesti runsaasti eurooppalaisia kontakteja ja Turussa järjestetään vuosittain loppukesästä Eurooppa-foorumi. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ilmenee mm. siten, että Turussa vuonna 2021  muunkielisten osuus oli 12,9 % ja  ja ruotsinkielisten 5,5  % koko väestöstä.

Varsinais-Suomen suurimmat työnantajat toimivat meri-, auto, lääke-, metalli- ja elintarviketeollisuudessa. Varsinais-Suomen teollinen rakenne on hiljalleen muuttumassa ja asiakas- ja asiantuntijatyö yleistyy niin palvelualoilla kuin teollisuudessakin. Teollisuudessa kaivataan edelleen osaavaa perustyövoimaa. Toisaalta myös kaupan ala ja kuluttajapalvelut  palkkaavat lisää työvoimaa lähivuosina. Yksittäisinä kasvualoina voidaan mainita mm. ohjelmistokehitys,  energia- ja ympäristötekniikka sekä taloushallinto.

Tuotannollisesti alue on vientiorientoitunut, sillä noin puolet alueen teollisuuden tuotannosta viedään lähinnä muualle Eurooppaan. Varsinais-Suomi on palveluvaltainen alue, sillä palvelusektori työllistää 70 % kaikista työllisistä. Hallinnon ja koulutuksen keskuksena alueella on runsaasti myös julkisen sektorin työpaikkoja. Yksityisten palveluitten osalta yritys- ja asiantuntijapalveluiden kasvu on voimakasta vahvojen perinteisempien kaupan, liikenteen ja hotelli-ravintolapalveluiden rinnalla. Teollisuudessa metalli- ja teknologia-alan asema on hallitseva – esimerkkinä autoteollisuuden Valmet Automotive, laivanrakennusalan Meyer Turku Oy tai koneteollisuus ja elektroniikkateollisuus (Wärtsilä, Sandvik, Teleste) – mutta mm. biotekniikan tulevaisuudelle luovat perustaa alan vahvan tutkimuksen ohella laaja alaan kytkeytyvä lääke- ja diagnostiikkateollisuus (Bayer, Orion, Wallac, Biovian). Maatalous ja elintarviketeollisuus (Raisio, Nestle, Lunden-Jalostaja, Eckes-Granini Finland Oy) ovat merkittäviä työllistäjiä alueella ja erikoistuminen alan toiminnoissa luo edellytyksiä kehitykselle ja jatkuvuudelle.

Työttömyys on Varsinais-Suomessa ollut maan keskimääräistä tasoa hieman alemmalla tasolla ja monenlaisia avoimia työpaikkoja on avoinna suhteellisesti muuta maata enemmän. Varsinais-Suomessa tarvitaan monenlaisia ammattilaisia: niin ammattitutkinnon kuin korkeakoulututkinnon suorittaneita. Ilman ammatillista koulutusta haettavia työpaikkoja ei enää juurikaan ole tarjolla. Alan työkokemus ja tehtävään sopivat henkilökohtaiset ominaisuudet ovat toki myös tärkeitä valintakriteerejä. Hyvän suhdannetilanteen aikana alueella esiintyy työvoimapulaa monista teollisuuden, rakentamisen, ja kuljetuksen ammattilaisista.

Linkit:

Turun telakan ( Meyer Turku) tilauskanta ulottuu nykyisellään vuoteen 2026 asti eli tilaus kattaa vielä kolme maailmanluokan loistoristeilijää. Alan tulevaisuuden uskoa lisää telakan asiakasyritysten markkinoilla näkemä kasvu sekä kehitteillä oleva ilmastoneutraali risteilijäkonsepti. Meyer Turku on myös investoinut tasaisesti tulevaisuuteen koko ajan, mikä tarkoittaa vahvaa uskoa tulevaisuuden kasvunäkymiin.

Useat autoteollisuuden valmistajat ovat Euroopassa vaikeuksissa ja tuotantomäärät ovat pudonneet selkeästi. Alan toipumista viivästyttävät epäselvät tulevaisuudennäkymät. Uudenkaupungin autotehdaskin joutui kesällä toista vuotta peräkkäin irtisanomaan ja lomauttamaan työntekijöitään parin modernin automallin tilauksen peruunnuttua lähinnä globaalin tilanteen takia. Syksyllä 2023 aloitettiin suunnitelmien mukaisesti uuden automallin tuotanto, joka helpotti autotehtaan ja Uudenkaupungin tilannetta selkeästi. 

Ilahduttavan positiivista kehitystä on tapahtunut lääke- ja diagnostiikkateollisuudessa, eikä kehitys nojaa pelkästään alan suuriin toimijoihin. Bayer on juuri vihkinyt käyttöön Turkuun laajasti robotiikkaa ja automaatiota hyödyntävän lääketehtaan. Biologisten lääkeiden valmistaja Biovianille on rakentumassa uusi lääketehdas, joka tarkoittaa toiminnan selkeää kasvua. Myös Orionin tilanne on säilynyt positiivisena eturauhassyöpään kehitetyn lääkkeen kehityskäyrän osoittaessa globaalisti vahvasti ylöspäin. Yritys on myös investoimassa jatkossa, joka tarkoittaa hyviä näkymiä tulevaisuuteen.

Leimaa antavaa työmarkkinoille on kuitenkin yleinen epävarmuus: korkeat korot, inflaatio, Venäjän sota ym. maailman talouden haasteet. Erityisesti telakkateollisuuden mutta myös autoteollisuuden ympärillä on laajaa alihankintaa, joten niiden tilanteet heijastelevat Varsinais-Suomen työmarkkinoille voimakkaasti.

Varsinais-Suomessa on jatkuva tarve erilaisiin sosiaali- ja terveydenhoitoalan tehtäviin (lääkärit, sairaanhoitajat ja vanhustenhuolto). Näissä tehtävissä kielitaito on usein hyvin tärkeässä asemassa.

Uutta työvoimaa tarvittaisiin enemmän myös maatalouteen (kausityöntekijät, maataloustyöntekijät, lomittajat ja kesällä puutarhatyöntekijät) sekä kesäaikana ravintola-alalle tarjoilijoiksi ja kokeiksi, erityisesti saaristoon.

Työvoiman ikääntyessä työvoimasta on poistumassa työpaikkojen lisäykseen verrattuna moninkertainen määrä henkilöitä. Tästä johtuen uutta työvoimaa tarvitaan kaikilla toimialoilla ja myös niissä ammateissa, joissa työpaikkojen määrä vähenee.

Varsinais-Suomessa on työttömiä ollut vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Työvoiman kovasta kysynnästä huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin kasvanut, mutta viimeiset puoli vuotta trendi on ollut laskeva. Toimisto- ja media-alalla työttömyyttä on suhteellisen paljon ja ulkomaalaistaustaisten työllistyminen on ollut muita heikompaa.

Ammatillisen koulutuksen puuttuminen ja/tai osaamisen vajeet suhteessa työelämän vaatimuksiin ovat yleinen työttömyyden syy. Työpaikkojen osaamisvaatimusten noustessa useissa ammateissa esiintyy siksi samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa.

Tehtävävaatimukset ovat muuttaneet muotoaan viime vuosina, pelkkä tekninen taito ei aina riitä, vaan henkilökohtaiset ominaisuudet ovat myös tärkeitä. Oppimishalu, kommunikointitaidot ja tiimihenkisyys ovat tärkeitä ominaisuuksia, joiden varaan voi rakentaa myös uusia teknisiä valmiuksia. Työ edellyttää tänä päivänä jatkuvaa kouluttautumista ja uuden oppimista.

Satakunta sijaitsee Suomen länsirannikolla. Satakunnan väkiluku oli vuoden 2022 lopussa 212 600 henkeä. Maakunnan suurimmat kaupungit ovat Pori ja Rauma. Maakunnan väestön ja työvoiman määrä on laskenut viime vuosina. Työttömyysaste vuonna 2022 oli 7 % , mikä oli  vain vähän yli koko maan keskimääräisen tason. Työhallinnon rekisterissä oli vuonna 2022 keskimäärin  8 700 työtöntä työnhakijaa.

Satakunnassa työllistävimmät alat ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen. Satakunta on teollisuuden palveluksessa olevalla henkilöstöllä ja vientiosuudella mitaten Suomen teollisuusvaltaisimpia maakuntia. Satakunnan vahvoja aloja ovat mm. teknologiateollisuus, elintarviketeollisuus ja metsäteollisuus. Meriteollisuudessa on ollut viime vuodet voimakasta kasvua erityisesti Rauman seudulla. Rauma Marine Constructions Oy ja sen ympärillä oleva alihankkijaketju työllistää runsaasti sekä metallialan työntekijöitä että asiantuntijoita, esimerkiksi insinööriosaamista vaativiin suunnittelutehtäviin. Porin ja Ulvilan seuduille keskittyneen automaatio-, robotiikka- ja ohjelmointialojen klusterin kasvu on pitkään ollut voimakasta ja siihen kuuluvat yritykset työllistävät välittömästi yli 1 200 henkilötyövuoden verran ja välillisesti vielä enemmän. Energiantuotanto on myös Satakunnan vahvuus. Muita kehittyviä aloja ovat mm. liike-elämän palvelut, hyvinvointiala sekä elämys-, kulttuuri- ja tapahtumapalvelut ja matkailu. Satakunnan suurimpia yksityisiä yritystyönantajia ovat Teollisuuden Voima Oyj, Satakunnan Osuuskauppa, HKScan Finland Oy, Boliden Harjavalta Oy, Oras Oy ja UPM Communication Papers Oy.

Satakunnassa on tarjolla monenlaista ammatillista koulutusta sekä ammattikorkeakoulutusta. Myös yliopistotasoista koulutusta on tarjolla monipuolisesti. Porin yliopistokeskuksessa on sekä Tampereen että Turun yliopiston  yksiköitä. Raumalla toimii Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluvan opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampus.

Linkit:

Avoimia työpaikkoja on viime aikoina ollut eniten palvelu- ja myyntityössä sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä. Satakunnassa on paljon työpaikkoja mm. myyjille, toimisto- ja laitossiivoojille, lähihoitajille, elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöille ja avustaville keittiötyöntekijöille.Myös teollisuuden ammattiosaajille, kuten koneenasettajille ja koneistajille, moottoriajoneuvojen asentajille ja korjaajille sekä hitsaajille ja kaasuleikkaajille on töitä tarjolla. Kausiluonteista työtä on etenkin maatalouden alalla esimerkiksi kasvihuonetyöntekijöille. Korkeampaa koulutusta vaativiin tehtäviin on Satakunnassa myös kysyntää osaajista. Esimerkiksi tekniikan aloilla on jatkuvaa rekrytointitarvetta koneinsinööreistä ja sähkö- ja automaatioinsinööreistä.

Eniten työvoimapula-ammatteja on ollut teknologiateollisuuden ja -palveluiden sekä liiketoiminnan ja hallinnon toimialaryhmissä. Ammateittain tarkasteltuna määrällisesti suurinta pulaa on ollut elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöistä. Seuraavan vuoden aikana pulaa työntekijöistä arvioidaan tulevan etenkin terveydenhuollon ja sosiaalialan sekä teollisuuden ammateissa.

Määrällisesti eniten työttömiä on rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä sekä palvelu- ja myyntityössä. Suuri ryhmä on myös ne työttömät työnhakijat, joilla ei ole mitään ammatillista koulutusta (ei ammattia tai ammatti ei tiedossa). Paljon työttömänä on myyjiä, talonrakentajia,  lähihoitajia, siivoojia, yleissihteerejä sekä kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajia. Työttömien määrä ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen työvoiman saatavuuteen, sillä esimerkiksi myyjille, lähihoitajille ja siivoojille on myös paljon avoimia työpaikkoja tarjolla. Työvoimamäärältään suurimmista ammateista eniten työvoiman ylitarjontaa on talonrakentajista ja yleissihteereistä.

Kanta-Häme on maakunta eteläisessä Suomessa, ja sijaitsee noin tunnin juna- tai ajomatkan päässä pääkaupunki Helsingistä ja muista Etelä-Suomen suurimmista kaupungeista. Alueen suurin kaupunki on Hämeenlinna. Työssäkäyntialue on Kanta-Hämeen aluetta selvästi laajempi pendelöinnin ansiosta. Alueelta pendelöidään pääkaupunkiseudulle, mutta myös esim. Tampereen suuntaan. Pendelöintiä on myös pääkaupunkiseudulta maakuntaan päin. Mahdollisuudet monipaikka- ja etätyön tekemiseen ovat lisääntyneet niihin soveltuvissa työtehtävissä.

Kanta-Hämeessä asui vuoden 2022 lopussa 169 537 henkilöä. Väestö on vuosien mittaan vähentynyt johtuen sekä luonnollisen väestönkasvun että kuntien välisen nettomuuton negatiivisuudesta. Kuntien välinen muuttoliike kääntyi koronapandemian aikana alueelle positiiviseksi, mutta jälleen maakuntaan muutetaan vähemmän kuin sieltä lähdetään. Maahanmuutto alueelle on positiivista. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on hieman maan keskiarvoa matalampi ja yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä korkeampi. Monien alueiden tapaan haasteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Alueen työllisyysaste on korkeampi kuin maassa keskimäärin, työttömyysaste puolestaan matalampi.

Alueen elinkeino- ja osaamisrakenne on monipuolinen. Teollisuus on ollut perinteisesti vahva elinkeino, mutta rakennemuutoksen myötä palvelualat ovat vahvistuneet. Teollisuuden osuus työpaikoista on kuitenkin edelleen maan keskiarvoa korkeampi ja vastaavasti palvelualojen osuus matalampi. Julkisen sektorin työpaikkojen osuus tuo vakautta maakunnan aluetalouteen. Alueelta löytyy myös suuria ja kansainvälistyneitä yrityksiä. Perinteisesti vahvoja toimialoja ovat kone- ja metalliteollisuus, maanviljely sekä elintarvike- ja ruokateollisuus. Alue on vahvaa bio- ja kiertotalouden, luonnonvara-alan kehittämisen ja siihen liittyvän liiketoiminnan aluetta. Aika on otollista bio- ja kiertotalouden kehittymiselle. Puolustusteollisuus on kasvussa. Alueella on kehittyviä logistiikka-alueita ja kasvavaa matkailutoimintaa.

Kanta-Hämeen suurimpia työllistäjiä (v. 2021) olivat Hämeenlinnan kaupunki, Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Sarastia Rekry Oy, Riihimäen kaupunki, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (FSHKY), Janakkalan kunta, SSAB Europe Oy, Puolustusvoimat, Würth Oy, Osuuskauppa Hämeenmaa, Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, Valio Oy, Forssan kaupunki, HKScan Finland Oy, Hattulan kunta, Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö, Konecranes Finland Oy, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Lopen kunta ja Hausjärven kunta.

Alueella on tarjolla monenlaista ammatillista koulutusta sekä ammattikorkeakoulukoulutusta. Yliopistotasoista koulutusta joudutaan hakemaan maakunnan ulkopuolelta. Osittain kysyntään vastaa Hämeen kesäyliopisto, joka tarjoaa jopa tutkintoon tähtäävää korkeakoulutusta yhteistyössä eri yliopistojen kanssa.

Työvoiman saatavuus ja kohtaanto raportilla voit tutustua eri toimialojen ja ammattien työmarkkinatilanteen kehitykseen.

Linkit:

Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen. Palvelusektori on suurin työllistäjä, vaikkakin palvelualan osuus työpaikoista on matalampi kuin maassa keskimäärin. Julkisessa työnvälityksessä kysyntää on ollut vuoden aikana eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialalla (esim. lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalityön ohjaajat ja neuvojat), kaupallisessa työssä (esim. myyjät, myyntiedustus- ja puhelinmyyntityö), ravitsemustoiminnassa (esim. avustavat keittiötyöntekijät, ravintola- ja suurtaloustyöntekijät, tarjoilijat), teollisuudessa kone- ja metalliteollisuuden tehtävissä ja logistiikka-alalla (rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät). Tällä hetkellä paikat ovat vähentyneet etenkin rakentamisessa.

Työvoimapula keskittyy myös Kanta-Hämeessä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteihin (esim. lähihoitajat, sairaanhoitajat, soiaalityön erityisasiantuntijat). Ongelmia työvoiman saatavuudessa on myös mm. opetusalalla (esim. lastentarhanopettajat, erityisopettajat) ja prosessiteollisuudessa elintarviketeollisuuden ja kemianteollisuuden prosessityöntekijöistä. Työvoimapula-ammatteja ovat lisäksi mm. kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta), vartijat ja erilaiset myyntitehtävät.

Työvoiman saatavuusongelmien taustalla on usein työnhakijan riittämätön tai soveltumaton koulutus, vähäinen työkokemus tai erityisosaamisen puute. Matalan koulutustason tehtäviä on yhä vähemmän tarjolla ja toisaalta erityisosaamisella on kysyntää. Valmiita osaajia on entistä vähemmän ja yrityksissä tarvitaan ohjausresurssia. Kilpailu työntekijöistä on kiristynyt. Kv-osaajille on kysyntää, mutta monissa tehtävissä tarvitaan suomen kielen osaamista.

Suurin osa työttömistä työnhakijoista työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto) ja kuntakokeilussa on rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmissä. Ammatteihin luokittelemattomien ryhmä on myös suuri.

Työttömyys on tällä hetkellä kasvussa näkyen erityisesti lomautettujen määrän kasvuna. Lomautukset ovat lisääntyneet eniten rakentamisessa ja prosessiteollisuudessa. Työttömistä työnhakijoista moni työllistyy nopeasti, mutta samanaikaisesti on aiempaa enemmän henkilöitä, joiden työttömyys on kestänyt erittäin pitkään. Ammattitaidon ylläpitäminen pitkittyneen työttömyyden myötä on vaikeaa. Samanaikaisesti haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa monilla aloilla ovat pahentuneet entisestään.

Ammateissa voi olla samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa kun osaamis- ym. vaatimukset eivät kohtaa. Kohtaanto-ongelmia esiintyy mm. majoitus- ja ravitsemisalalla ja rakentamisessa. Moniosaamisen tarve lisääntyy entisestään. Työvoiman saatavuuden turvaamisessa tarvitaan entistä enemmän yksilöllisiä opintopolkuja ja yrityksille yrityskohtaisia ratkaisuja.

Työvoiman ylitrjontaa on ollut pitkään eniten myyjistä ja yleissihteereistä, mutta heikentyneen työmarkkinatilanteen myötä myös esim. rakennusalan osaajista on tällä hetkellä ylitarjontaa.

Päijät-Häme on maakunta eteläisessä Suomessa, josta on hyvät yhteydet ennen muuta pääkaupunkiseudulle. Päijät-Hämeen suurin kaupunki Lahti sijaitsee noin tunnin juna- tai automatkan päässä pääkaupungista Helsingistä. Työssäkäyntialue on Päijät-Hämeen aluetta selvästi laajempi. Alueelta pendelöidään eniten pääkaupunkiseudulle ja muualle Uudellemaalle. Pendelöintiä on myös pääkaupunkiseudulta maakuntaan päin. Myös esim. Kanta-Hämeestä ja Kymenlaaksosta suuntautuva työmatkaliikenne Päijät-Hämeeseen on merkittävää. Mahdollisuudet monipaikka- ja etätyön tekemiseen ovat lisääntyneet niihin soveltuvissa työtehtävissä.

Päijät-Hämeessä asui vuoden 2022 lopussa 204 528 henkilöä. Viime vuosina alueen väestönmuutos on ollut negatiivinen johtuen luonnollisen väestönkasvun negatiivisuudesta. Tämän vuoden aikana väkiluku on hieman kasvanut johtuen maahanmuutosta. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on maan keskiarvoa matalampi ja yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä korkeampi. Alueen työllisyysaste on matalampi kuin maassa keskimäärin ja työttömyysaste taas korkeampi ollen maakuntien kärkipäätä. Monien alueiden tapaan haasteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen.

Alueella on monipuolinen elinkeinorakenne ja vientitoimintaa harjoittavia pk-yrityksiä on paljon. Yli kolmannes alueen työpaikoista on joko sosiaali- ja terveyspalveluissa tai teollisuudessa. Teollisuus työllistää huomattavasti enemmän ja rakentaminen hieman enemmän kuin koko maassa kokonaistyöllisyyteen suhteutettuna. Teollinen elinkeinorakenne on myös maakuntien keskiarvoa huomattavasti monipuolisempi. Vastaavasti maakunnan yritysten työllistävyys on koko maata vähäisempi informaatiossa ja viestinnässä, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Merkittävät uudet investoinnit mm. sähköiseen liikenteeseen, elintarviketeollisuuteen ja kiertotalouteen/uusiutuvaan energiaan tarjoavat tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia. Myös kauppa on suuri työllistäjä. Päijät-Häme on myös maan vahvin perheyritysmaakunta. Päijät-Hämeessä on vahvoja elintarviketeollisuuden yrityksiä ja alue on kansallisesti merkittävä vilja-alan keskittymä. Alueella on vahvaa ja edelleen kasvavaa matkailutoimintaa ja merkittävää liikunnan, urheilun, suurtapahtumien ja matkailun osaamista ja kansainvälisesti orientoitunutta alan yritystoimintaa.

Päijät-Hämeen suurimpia työllistäjiä (v. 2021) olivat Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Lahden kaupunki, Osuuskauppa Hämeenmaa, Hollolan kunta,  Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä,  Orimattilan kaupunki, Raute Oyj, Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy, Fazer Leipomot Oy, Harjun terveys Oy, Wipak Oy,  Kemppi Oy,  Versowood Oy, Oy Hartwall Ab, Asikkalan kunta, Stora Enso Oyj, LAB-ammattikorkeakoulu Oy ja Poliisihallitus..

Maakunnan keskuskaupungissa Lahdessa toimii LUT-yliopisto . Alueella on tarjolla monipuolisesti niin ammatillista koulutusta kuin ammattikorkeakoulu (LAB).

Työvoiman saatavuus ja kohtaanto-raportilla voit tutustua eri toimialojen ja ammattien työmarkkinatilanteen kehitykseen.

Linkit:

Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen. Palvelusektori on suurin työllistäjä, vaikkakin palvelualan osuus työpaikoista on matalampi kuin maassa keskimäärin. Julkisessa työnvälityksessä kysyntää on ollut vuoden aikana eniten  terveydenhuolto- ja sosiaalialalla (esim. lähihoitajat,  sairaanhoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat, sosiaalityön erityisasiantuntijat), kaupallisessa työssä (esim. myyjät, myyntiedustus- ja puhelinmyyntityö), ravitsemustoiminnassa (esim. avustavat keittiötyöntekijät, ravintola- ja suurtaloustyöntekijät, tarjoilijat), logistiikassa (rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät) ja kuljetuksessa (kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat). Tällä hetkellä paikat ovat vähentyneet etenkin rakentamisessa. 

Työvoimapula keskittyy myös Päijät-Hämeessä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteihin (esim. lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat). Työvoimapulaa on myös mm. opetusalalla (esim. lastentarhanopettajat, erityisopettajat) sekä kemiateollisuuden prosessinhoitajista ja ohjelmisto- ja sovelluskehittäjistä. Työvoimapula-ammatteja ovat lisäksi mm. kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta) ja erilaiset myyntitehtävät (puhelinmyyjät).

Työvoiman saatavuusongelmien taustalla on usein työnhakijan riittämätön tai soveltumaton koulutus, vähäinen työkokemus tai erityisosaamisen puute. Matalan koulutustason tehtäviä on yhä vähemmän tarjolla ja toisaalta erityisosaamisella on kysyntää. Valmiita osaajia on entistä vähemmän ja yrityksissä tarvitaan ohjausresurssia. Kilpailu työntekijöistä on kiristynyt. Kv-osaajille on kysyntää, mutta monissa tehtävissä tarvitaan suomen kielen osaamista.

Suurin osa työttömistä työnhakijoista työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto) ja kuntakokeilussa on rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmissä. Ammatteihin luokittelemattomien ryhmä on myös suuri.

Työttömyys on tällä hetkellä kasvussa näkyen erityisesti lomautusten määrän kasvuna. Lomautukset ovat lisääntyneet eniten rakentamisessa ja prosessiteollisuudessa.Työttömistä työnhakijoista moni työllistyy nopeasti, mutta samanaikaisesti on aiempaa enemmän henkilöitä, joiden työttömyys on kestänyt erittäin pitkään. Ammattitaidon ylläpitäminen pitkittyneen työttömyyden myötä on vaikeaa. Alueen pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on maakuntien korkein. Samanaikaisesti haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa monilla aloilla ovat vaikeutuneet entisestään.

Ammateissa voi olla samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa kun osaamis- ym. vaatimukset eivät kohtaa. Kohtaanto-ongelmia esiintyy mm. majoitus- ja ravitsemisalalla ja rakentamisessa. Moniosaamisen tarve lisääntyy entisestään. Työvoiman saatavuuden turvaamisessa tarvitaan entistä enemmän yksilöllisiä opintopolkuja ja yrityksille yrityskohtaisia ratkaisuja.

Pirkanmaan väestöluku oli vuoden 2023 kesäkuussa yli 535 000  henkilöä ja huoltosuhde 60 %. Maakunta muodostuu  23 kunnasta. Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Työvoiman määrä oli vuoden 2023 alkupuoliskolla lähes 255 000 henkilöä ja työllisyysaste 75 %. Avoimien työpaikkojen keskimääräinen kertymä oli vuoden 2023 tammi-elokuun aikana noin 10 500 kpl. Se oli toiseksi suurin mittaushistorian 15 vuoteen. Vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen lopulla yrityskanta oli Pirkanmaalla 41 800 kpl, joissa työskenteli yli 145 000 henkilöä. Aloittaneita yrityksiä samaisena aikana oli noin 1 200 kpl.

Elokuussa 2023 avoimia työpaikkoja oli 7 594 kpl, mikä on 39 % vähemmän vuotta aikaisempaan verrattuna. Työttömiä työnhakijoita oli 2 338 enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Vaikka taloudessa on haastava tilanne, ja signaalit työvoiman saannin ongelmista ovat hieman vähentyneet, on yrityksillä yhä tarvetta rekrytoida työvoimaa eläköitymisten ja uusien tehtävien vuoksi.  Talouden kasvu tarvitsee työvoimaa, mikä on nähtävissä yritysten työpaikkailmoitusten perusteella. Vahvoja toimialoja vientisektorilla ovat metsäteollisuus, muovi-, kumi- ja kemikaalien valmistus sekä konepaja- ja metalliteollisuus.

Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä oli vuoden 2023 syyskuussa 23 014 henkilöä. Elokuusta 2023 nousua tuli noin 350 henkilöä.  Suurimmat muutokset työvoiman kysyntään on Tampereen seutukunnan alueella, missä merkittävä osa aloista on kokenut työvoiman saatavuusongelmia. Muissa seutukunnissa tarpeet ovat selvemmin rajattavissa, lähinnä sote-sektorin, opetusalan, majoitus- ja ravitsemusalan sekä siivousalan työpaikkoihin. Uusia signaaleja työvoiman tarpeen muutoksista näkyy Etelä- ja Lounais-Pirkanmaan työvoimasektorilla, jossa kokoonpano- ja metallityöntekijöistä, elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöistä, puu- ja sahateollisuuden työntekijöistä, koneenasentajista sekä hitsaajista on pulaa.

Pirkanmaan sijainti valtakunnan keskiössä mahdollistaa monia asioita ja varsinkin Tampere on vuodesta toiseen suosituimpien asuinkuntien joukossa. Viennin arvo oli vuonna 2023 laskeva, eli Pirkanmaan vientiyritysten tilanne näyttää muuttuneen heikompaan suuntaan, muutos noin 5 % aikaisempaan vuoteen. Uusien osaamisalueiden parissa toimivien yritysten vientikysyntä on sen sijaan jopa kasvanut. Loppuvuoden 2023 osalta on enemmän haasteita, jotka osittain johtuvat investointituotteiden kysynnän vähenemisestä, korkeasta korkotasosta sekä matalalla olevasta investointi- ja tuotekehitystasosta sekä eläköitymisen ja henkilöstöresurrsien tasosta.

Kokonaisuudessaan Pirkanmaan merkitys tavaraliikenteessä on 10 % koko maan tavaraliikenteestä ja liikennemäärät ovat Tampere-Helsinki välillä Suomen kolmanneksi suurimmat. Tampereen kaupunkiseudusta kahden tunnin ajomatkan sisällä toimii 80 % Suomen teollisuudesta, tehdään 80 % patenttihakemuksia, investoidaan 80 % tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista, asuu 80 %työikäisestä väestöstä sekä lähes 75 % korkea-asteen koulutuksen saaneista. Tampereen seudulla on 1300 ICT-alan yritystä, noin 5 000 tekoälyn ja analytiikan parissa työskentelevää asiantuntijaa sekä yli 50 000 opiskelijaa korkeakouluissa ja ammattiopistossa. 

Lähteet:

Työvoiman saatavuus on ollut haasteena. Pk-sektorilla on haasteita kilpailla työvoimasta suurempien yhtiöiden kanssa. Uhkakuvia löytyy rakentamisen hidastumisen tuomasta kerrannaisvaikutuksesta, kiinteistöjen arvon alenemisesta, sukupolvenvaihdoksien vähenemisestä sekä tilakoon kasvun hidastumisesta. Sitä kautta työikäinen väestö muuttaa kasvukeskuksiin. Pk-barometrin mukaan tarpeet työllistää lisää henkilöstöä oli noin kolmannekselle yrityksistä. Pirkanmaalla on rekrytointiongelmia seuraavilla aloilla: kone- ja metalliala, sähköala, liikealan palvelut koulutustasosta riippumatta, majoitus- ravitsemisala, koulutussektori sekä ICT-alan eräät osa-alueet. Asiaan vaikuttavat mm. palkkauspolitiikka sekä epätyypilliset työsuhteet.

Työvoiman tarpeet tarpeet koskevat seuraavia ammattikuntia: avustavat keittiötyöntekijät, konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat, tarjoilijat, toimisto- ja laitesiivoojat, lähihoitajat, koneenasettajat ja koneistajat, sovellussuunnittelijat, sairaanhoitajat, lastentarhaopettajat, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat.   Listauksesta on poisluettu julkisen sektorin työvoimatarpeet.

Lähteet:

Tällä hetkellä työttömien lukumäärä oli korkeampi kuin vuotta aiemmin. Seutukuntien osalta tilanne on lähes kaikissa samankaltainen. 

Pirkanmaan osalta työvoimasta on ylitarjontaa erityisesti seuraavien ammattien kohdalla, seutukuntien yhteenveto työmarkkinatilanteen kehityksestä:

• Ahtaajat ja trukinkuljettajat
• Leipurit ja kondiittorit
• Ohutlevysepät
• Lattiapäällystystyöntekijät
• Kivenhakkaajat ja -leikkaajat
• Hotellin vastaanottovirkailijat
• Luontais- ja vaihtoehtohoitajat
• Sovellusohjelmoijat

Lähde:

Kymenlaakso sijaitsee runsaan sadan kilometrin päässä Helsingistä. Kymenlaaksossa asui kesäkuun 2023 lopussa 159 113 henkilöä. Kymenlaakso koostuu kahdesta keskusalueesta ja niitä välittömästi ympäröivästä maaseudusta. Etelämpänä, meren rannikolla oleva Kotkan-Haminan seutu sekä pohjoisempana oleva Kouvolan seutu ovat asukasluvultaan melko samansuuruiset. Alue on menettänyt väestöään maan sisäisessä muuttoliikkeessä, mutta on saanut toisaalta lisäväestöä siirtolaisuudesta. Työikäinen väestö vähenee koko väestöä nopeammin. Kymenlaaksossa työttömien määrä oli syyskuun 2023 lopussa noin 7 800, mikä on 8 % enemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Työttömien osuus työvoimasta oli 11,0 % (koko maa 9,4 %, TEM Työnvälitystilasto). Kymenlaakson kaikista työttömistä työnhakijoista oli ulkomaiden kansalaisia 897 eli 11 %.

Sijainti ja logistiikan kehittäminen ovat Kymenlaakson vahvuuksia. Kymenlaaksoa ja koko Kaakkois-Suomea luonnehtii tsijainti lähellä pääkaupunkiseutua. Aluetta halkoo  etelä-pohjoissuuntainen, erityisesti tavaraliikenteen käytössä oleva rautatie.  Alueelta käydään melko paljon työssä Helsingissä ja sen ympäristökunnissa. Junamatka Kouvolasta Helsinkiin kestää 1,5 tuntia. Työllisiä on eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa. Teollisuudella on edelleen merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa. Maakunnan vahva vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Sellu- ja paperiteollisuuden sekä metalliteollisuuden ohella teollisuudenaloista ovat edustettuina mm. rakennusaine-, kemian- ja elintarviketeollisuus. Käynnissä oleva rakennemuutos on vähitellen monipuolistanut elinkeinorakennetta. Uutta kasvua haetaan entistä vahvemmin perinteisten alojen tukemisesta ja uudistamisesta (mm. akkuklusteri, älykäs logistiikka, ympäristö- ja energia-ala, kiertotalous sekä datatalous, kyberturvallisuus sekä pelillisyys). Kauppa ja logistiikka työllistävät Kymenlaaksossa runsaasti henkilöitä. Matkailu ei ole vielä kovin suuri toimiala.   Suurimpia työllistäjiä ovat isojen kaupunkien lisäksi Kymenlaakson hyvinvointialue,  Kymen seudun osuuskauppa, puolustusvoimat, Steveco, VR ja UPM. 

Julkisen vallan palvelut ovat tärkeitä työllistäjiä.  Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella Tulli, rajavartiosto ja puolustusvoimat ovat merkittäviä julkisen sektorin työllistäjä. Maatalous on työvoiman supistumisesta huolimatta edelleen tärkeä toimiala, joka tarjoaa jonkin verran sesonkityöpaikkoja.

Linkit:

Työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettiin vuoden 2023 tammi-syyskuussa  noin 13 100 uutta työpaikkaa eli 23 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (koko maa -28 %). Avoimia työpaikkoja oli eniten toimisto- ja laitossiivoojille, myyjille, lähihoitajille ja avustaville keittiötyöntekijöille.Maakunnassa on jatkuvasti pulaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä.  Etenkin   lääkäreistä, lähi- ja sairaanhoitajista, sosiaalityön erityisasiantuntijoista ja psykologeista on pulaa. Myös ravintola- ja suurtalousalalla on pulaa ammattitaitoisista kokeista ja avustavista keittiötyöntekijöistä. Metallialan osaavista ammattilaisista on kysyntää. Teollisuudessa on kysyntää mm. insinööreistä ja kunnossapidon ammattilaisista.

Joitakin töitä voi palveluammateissa saada myös vähäisellä työkokemuksella, mutta yleinen vaatimus on alalle sopiva koulutus ja työkokemus sekä yleensä myös suomen kielen taito.

Työttömyys -erityisesti lomautukset- ovat kasvaneet prosessi- ja kuljetusalalla. Myös rakennusalan taantuma näkyy työttömyysluvuissa. Ammattitaitoisia työnhakijoita on joillain aloilla vaikea löytää. Hakijoiden joukossa on niin vastavalmistuneita nuoria, kuin jo työelämässä pitkäänkin toimineita. Esimerkiksi sihteeri- ja toimistotyön ja monien palveluiden kuten mainostamisen ja markkinoinnin hakijoita on paljon tarjolla. Asiantuntijatyön merkitys näkyy rekrytoinneissa, ja kaikkiin töihin ei ole saatavilla paikallisia työnhakijoita.

Etelä-Karjalan alue koostuu kahdesta melko lähekkäin sijaitsevasta kaupunkikeskusalueesta ja niitä ympäröivästä vireästä maaseudusta. Etelä-Karjalassa asui kesäkuun lopussa 2023 124 819 henkilöä.  Keskuksista isompi on Lappeenranta, idempänä oleva Imatra on pienempi. Maantieteellisesti Etelä-Karjala sijaitsee melko lähellä pääkaupunkiseutua. Alue menettää  väestöään maan sisäisessä muuttoliikkeessä, mutta saa toisaalta lisäväestöä siirtolaisuudesta. Työikäinen väestö vähenee koko väestöä nopeammin.  Etelä-Karjalassa työttömien määrä oli syyskuun 2023 lopussa noin 6 100 henkilöä, mikä on 14 % enemmän kuin viime vuoden syyskuussa.  Työttömien osuus työvoimasta oli 11 % (koko maa 9,4 % TEM Työnvälitystilasto). Syyskuun 2023 lopussa Etelä-Karjalan kaikista työttömistä työnhakijoista oli ulkomaiden kansalaisia 685 eli 11 %.

Maakunnan kaksi suurinta työllistäjää ovat terveys- ja sosiaaliala sekä teollisuus.  Etelä-Karjalassa sijaitsee yksi Euroopan merkittävimmistä metsäteollisuuden keskittymistä.   Myös monet muut alueen vahvat toimialat, kuten koneiden ja laitteiden korjaus sekä varastointi ja liikennettä palvelevat alat, kytkeytyvät tiiviisti metsäteollisuuteen.  Metsä- ja biotalousosaamisen lisäksi alueella on vahva ympäristö- ja energia-alan osaamiskeskittymä, johon syntyy uusia innovaatioita ja uutta kasvuhakuista liiketoimintaa. Etenkin Lappeenranta on profiloitunut energiatalouden, kiertotalouden ja kestävän liiketoiminnan osaamisen edelläkävijäksi. Energia- ja ympäristöalan yrityksissä erityisesti palvelu- ja asiantuntija-alat luovat isoja mahdollisuuksia. Muita vahvoja toimialoja ovat mm. matkailu, kauppa ja ITC-ala.  Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa voi opiskella tekniikan ja kauppatieteiden ohella myös yhteiskuntatieteitä. Yliopisto vauhdittaa merkittävästi myös alueen yritystoimintaa. Suurimpia työllistäjiä isojen kaupunkien lisäksi ovat Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Stora Enso, Saimaan tukipalvelut, LUT, UPM ja Etelä-Karjalan osuuskauppa. Myös rajaan liittyvät palvelut ovat tärkeitä työllistäjiä.

Linkit:

Kaakkois-Suomen TE-toimistossa oli vuoden 2023 tammi-syyskuun  aikana avoinna noin 8 700 uutta työpaikkaa.

Määrä on 20 % pienempi edellisvuoteen verrattuna.  Eniten uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin myyjille, lähihoitajille, myyntiedustajille, sairaanhoitajille sekä toimisto­ ja laitossiivoojille.

Vaikka työvoiman kysyntä on vaimentunut, on osaajapula osin entistä vaikeampi ja koettelee edelleen monia toimialoja. Kriittisin toimiala on sote, jossa on laajasti pulaa eri ammattien työntekijöistä. Pulaa on erityisesti lääkäreistä, sairaanhoitajista, lähihoitajista, psykologeista ja sosiaalityöntekijöistä.

Kone- ja tuotantotekniikan ammattilaisista on maakunnassa pulaa. Tekijöitä tarvitaan eri teollisuusalojen valmistus-, asennus- sekä kunnossapitotehtäviin. Erityisosaamista vaativien asiantuntijatehtävien täyttäminen teollisuudessa ja rakennusalalla on ollut jo pitkään hankalaa. Koodaripula on helpottanut, mutta edelleen kokeneista koodareista on pulaa. Myös ravintola-alalla on pulaa ammattitaitoisista kokeista. Toimisto- ja laitossiivojista kysyntä on jatkuvaa.

Työttömyys -erityisesti lomautukset - ovat kasvaneet prosessi- ja kuljetusalalla. Myyjien, talonrakentajien ja yleissihteereiden osalta on tällä hetkellä ylitarjontaa. Kohtaanto-ongelmia on mm. satunnaistöiden tekijöillä sekä rakennusalan avustavilla työntekijöillä.   Asiantuntijatyön merkityksen kasvu näkyy rekrytoinneissa, ja kaikkiin töihin ei ole saatavilla paikallisia työnhakijoita.

Etelä-Savo on 129 963 asukkaan harvaan asuttu luonnonkaunis maakunta Itä-Suomessa. Asukkaita on maaneliökilometriä kohti keskimäärin noin 10.  Etelä-Savon 17 100 neliökilometrin pinta-alasta 22 prosenttia on sisävesiä, mikä aiheuttaa osaltaan aluerakenteen hajanaisuutta ja etäisyyksien kasvamista. Etelä-Savo on yksi Suomen merkittävimmistä vapaa-ajanasutuksen alueista.

Heinäkuussa 2023 Etelä-Savon työttömyysaste oli 9,3 %.  Kaikkiaan työttömänä on 5 723 henkilöä, joista lomautettuja on noin 513. Ulkomaisen työvaoiman kysyntä on lisääntynyt alueellamme maltillisesti aiempiin vuosiin nähden.

Ympärivuotisia työpaikkoja Etelä-Savossa on noin 48 500. Työvoiman kysyntä kasvaa kesäkautena, koska matkailu ja maatalous ovat alueella merkittäviä toimialoja. Pendelöinti on melko vähäistä, mikä ainakin osittain johtuu siitä, että työmatkaliikenne on kaupunkeja lukuun ottamatta pääosin omien kulkuneuvojen varassa. Erityisesti maaseutukuntiin on työvoiman liikkuvuus nihkeää. Julkiset liikenneyhteydet ovat juna- sekä bussiliikenne.

Ammattibarometrista saat informaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missä jopa ylitarjontaa. Syyskuussa 2023 pulaa on Etelä-Savossa ja erityisesti Pieksämäellä terveys- ja sosiaalialan ammattihenkilöistä, erityisesti vanhus- ja vammaispalveluissa. Seutukunnittain ja kunnittainkin tilanne vaihtelee suuresti.  

Linkit:

Työvoimasta on tarvetta ainakin terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammateissa. Suurin kysyntä määrällisesti on lähihoitajista ja sairaanhoitajista. Lisäksi hoiva-avustajien työn määrä on kasvussa.  Pieksämäen osalta arvioimme, että vanhustenhoidon ja kehitysvammaisten hoitotyön vahva merkitys säilyy ja työvoimasta tulee olemaan jopa pulaa. Maatalouden kausitöissä ulkomaisen työvoiman merkitys on keskeinen. Etelä-Savon maatilat työllistävät vuosittain kausityössä jopa 4 000 ulkomaalaista työntekijää.  Tarjolla olevasta maataloustyöstä osa on vaativaa ammattityötä ja osa avustavaa työtä. Kielitaitovaatimuksena on vähintään englannin kieli, joskin suomen kielen osaaminen auttaa työn saannissa. Teollisessa työssä ja mm. siivoustyössä on avoimia paikkoja. Muita aloja, joissa työvoimasta on pulaa, ovat muun muassa: ravintola-, vartiointi-, myynti- ja ICT-alat.

Etelä-Savon määrällisesti merkittävin työvoimareservi ovat edelleenkin työttömät työnhakijat, mutta hoiva-alalla reservi on todella vähissä, koko Etelä-Savon alueella. Esimerkiksi myyjän ammatissa ja toimistotyöntekijän ammatissa on runsaasti määrällistä työvoimareserviä, mutta näissäkin ammateissa on osin vaativaa erityisosaamista edellyttäviä tehtäviä, joihin ei kaikissa osissa maakuntaa löydy soveltuvia tekijöitä.  Ammatillista ja alueellista liikkuvuutta on markkinoitava työnhakijoille, sillä avoimeksi tulevia työpaikkoja alan tehtäviin on jatkossa yhä vähemmän.

Työttömien määrä maakunnassa on ollut esellistä vuotta korkeampi ja pysytellyt elokuuhun saakka vuoden 2021 alapuolella. Lomautettujen määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Pohjois-Savon työttömien osuus työvoimasta on 9,6 %.  Pohjois-Savon vahvuuksia on maakunnan monimuotoisuus, vahvat kansainvälisen tason vientiyritykset, kasvava Kuopion seutu sekä vahva maaseutu.  Palvelujen osuus sekä työpaikoista että työllisistä on keskimääräistä pienempi. Julkisen sektorin osuus työpaikoista on koko ajan vähenemässä. Väestön tulotaso on hiukan koko maata alhaisempi. Väestöä alueella on noin 250 000. Pienissä maaseutukunnissa syntyvyys on huomattavasti kuolleisuutta pienempi. Väkimäärä Pohjois-Savossa on viimeisten vuosien aikana hiukan laskenut. Kuopio on maakunnan vetovoimainen kasvukeskus. Kuopion seutu on työmarkkinoiltaan monipuolinen ja seudusta on muodostunut Itä-Suomen merkittävin kaupan alan keskittymä. Maahanmuuttajien määrä on Pohjois-Savossa vielä maan keskiarvoa alhaisempi, mutta kasvussa.

Pohjois-Savon työllisyysaste on tasaisesti vuosittain noussut vuodesta 2016 alkaen, lukuun ottamatta vuotta 2020, jolloin työllisyysaste pysyi edellisen vuoden tasolla. Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoimapula ovat muodostuneet odotettua suuremmaksi työllisyyden kasvun esteeksi. Työvoima on koulutettua, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ei ole yhtä paljon kuin maassa keskimäärin. Alueella sijaitsee erityisesti lääketieteellisestä koulutuksestaan tunnettu Itä-Suomen yliopisto. Nuorten työttömien määrä on laskenut jopa muuta työttömyyttä nopeammin.  Pitkäaikaistyöttömiä Pohjois-Savossa on 3900. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi hyvin loivaan laskuun jo noin kaksi vuotta sitten. Nyt pitkäaikaistyöttömiä on 7 % vähemmän kuin vuosi sitten.

Linkit:

Ammatteja, joihin erityisesti tarvitaan työntekijöitä, ovat sosiaali- ja terveysalan työntekijät, ravintola-alan työntekijät, puhtaanapitoalan osaajat ja puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät. Myös IT-alalla on paljon pulaa osaajista, vaikka kaikki paikat eivät ole julkisessa haussa (piilotyöpaikat).

Metallialalla on ollut avoinna erityisesti koneistajan ja hitsaajien paikkoja, joihin on haettu korkeaa osaamista ja ammattitaitoa. Metallialan työpaikkoja on ollut tarjolla erityisesti vientiteollisuuden parissa. Myös biotalouden odotetaan lisäävän teollisen alan työpaikkojen tarjontaa lähivuosina.

Pohjois-Savossa majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut - toimialalla on jo useamman vuoden ajan ollut vireillä ennätysmäiset investoinnit. Pohjois-Savossa odotetaan erityisesti kansainvälisen matkailun lisääntymistä lähivuosien aikana, jonka takia osaajille on tarvetta. Toimialalla kaivataan osaamista laajasti. Kysyntää on erityisesti a´la carte-kokeista, suurtaloustyöntekijöistä ja tarjoilijoista. Ravintolatyöntekijöiden paikat ovat pääosin työvoiman vuokrausyritysten välittämiä paikkoja, joissa on runsaasti työmahdollisuuksia. Majoituksien yhteydessä siivous- ja puhtaanapitoalan osaajille on myös kysyntää.  Talvimatkailun osalta laskettelukeskus Tahkon alueella on erittäin runsaasti sekä ravintola- että muuhun matkailuun liittyvän toiminnan työpaikkoja. Toimialalla tarvitaan kielitaitoa (suomi tai englanti) kommunikointiin kollegoiden kanssa sekä asiakaspalvelutilanteisiin. Englannin kielen merkitys tulee korostumaan kansainvälisen matkailun lisääntyessä. 

Kaupallisella alalla on myös hyvin työmahdollisuuksia puhelinmyynnissä, jossa palkkaus perustuu osin provisiopalkkaukseen. Kaupallisen alan  työllistävyys on voimakkainta Kuopion seudulla.

Marjanpoimintaan tarvitaan kesä-heinäkuussa runsaasti poimijoita mansikkatiloille. Marjanpoimintapaikat ovat pääasiassa Sisä-Savon seudulla. Erityisesti Ylä- ja Koillis-Savon alueilla on ollut tarvetta myös tilatyöntekijöille.

Pohjois-Savossa kysyntä on niukkaa yleissihteereistä sekä graafisen ja multimedia-alan työntekijöistä. Myös käytöntukihenkilöitä ja tieto- ja viestintäteknologian asentajia on alueella runsaasti. Rakennusalalla on tällä hetkellä normaalia enemmän työttömiä työnhakijoita ja lomautettuja rakkenusalan suhdanntilanteesta johtuen. Rakennusalan suhdanteiden kehittyessä parempaan suuntaan, työvoiman kysyntä jälleen kasvaa ja osaavasta työvoimasta on pulaa.

Pohjois-Karjala on  162 500 asukkaan maakunta Itä-Suomessa. Alueen väkiluku on ollut vähenevä 1990-luvulta alkaen ja työikäisten osuus väestöstä pienenee ikääntyneen väestön osuuden suuretessa. Vuosittainen muutaman sadan henkilön maahanmuutto on tasapainottanut hieman väestötappiota ja ulkomaalaisten osuus väestöstä kasvaa vähitellen. Vuonna  2022 noin  4,9 % väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia.

Pohjoiskarjalaisista noin 77 500 asuu maakunnan keskuksessa Joensuussa. Joensuu on vetovoimainen opiskelukaupunki, missä sijaitsevat Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus, jossa opiskelee n. 9 500 opiskelijaa sekä  Karelia-ammattikorkeakoulu, jossa on noin 4 000 opiskelijaa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria tarjoaa ammatillista koulutusta yhteensä n.  10 000 opiskelijalle Joensuun lisäksi myös neljässä muussa Pohjois-Karjalan kunnassa.

Alueen vahvuuksia ovat mm. luonnonvarat, monipuolinen koulutusjärjestelmä, vahva osaaminen erityisesti metsä-, teknologia- ja muovialoilla. Samoin myös metsäbiotaloudessa sekä fotoniikassa Pohjois-Karjalassa osaaminen on maan kärkeä.

Pohjois-Karjalassa on noin 60 500 työpaikkaa. Työpaikoista 72 % on palveluissa, 23 % jalostuksessa ja 5 % alkutuotannossa. Maakunnassa on noin 11 000 yritysten toimipaikkaa, joissa on henkilöstöä yhteensä noin 31 000. Maakunnan suurimpia työnantajia teollisuusyrityksistä ovat Abloy Oy (lukot, lukitusjärjestelmät), John Deere Forestry Oy (metsäkoneet) ja Medisize Oy (muovituotteet), Thermo Fisher Scientific Oy (laboratoriolaitteet), Binderholz Nordic Oy (puunjalostus) sekä kaupan alalla Pohjois-Karjalan Osuuskauppa.

Vuoden 2022 kuluessa Pohjois-Karjalan maakunnan työllisyystilanne koheni jonkin verran edellisvuodesta. Työttömien määrä vuoden lopussa oli 4  % edellistä vuodenvaihdetta  pienempi. Työttömien osuus työvoimasta oli vuoden 2022 aikana Pohjois-Karjalassa keskimäärin  12,7 %, kun se koko maassa oli  9,5 %.

Vaikka työttömiä on paljon, on osalla työnantajista vaikeuksia saada työntekijöitä korkeatasoista osaamista vaativiin työtehtäviin. Vähemmän ammattitaitoa ja osaamista vaativiin töihin on myös ollut haasteellista löytää osaajia.  Työvoiman saatavuusongelmat ovat korostuneet erityisesti Joensuun seudun ulkopuolella. Kansainvälisestä rekrytoinnista toivotaan löytyvän ratkaisu ko. ongelmaan.

Linkit:

Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimistoon tuli vuonna 2022 haettavaksi noin 21 000 työpaikkaa. Suuri osa haettavaksi tulleista työpaikoista oli terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, jossa eniten työpaikkoja oli lähihoitajille,  sairaanhoitajille ja sosiaalityöntekijöille. Myyntiin liittyviä erilaisia työpaikkoja oli myös haettavana huomattavan paljon. Kysyntä oli lisäksi runsasta rakennusalan ammattilaisista, ravintola-alan ammattilaisista, muovituote- ja metalliteollisuuden työntekijöistä, sekä kiinteistöhuollon erilaisista työntekijöistä.

Maakunnassa ennakoidaan olevan jatkossa pulaa erikkoisammattilaisista kuten  hammaslääkäreistä, yleis- ja erikoislääkäreistä, psykologeista, puhe- ja toimintaterapeuteista. Sairaanhoitajista, lähihoitajista ja sosiaalialan asiantuntijoista kysyntä jatkuu vilkkaana. Ict-alalla puutetta on koodareista.  Teollisuudessa ja rakennusalalla haetaan hitsaajia, levyseppiä, koneistajia, kirvesmiehiä, muoviteollisuuden prosessityöntekijöitä sekä muita erityisosaajia.

Työpaikkoihin haetaan pääsääntöisesti hyvän ammattitaidon ja/tai koulutuksen omaavia henkilöitä. Rutiiniluonteisiin, suorittavan työn tehtäviin riittää vähäisempikin koulutus ja kielitaito.

Yritykset hakevat työntekijöitä yhä suuremmassa määrin omien nettisivujensa kautta sekä käyttävät henkilöstövuokrausyrityksiä rekrytointeihin.

Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2022 työttömiä työnhakijoita keskimäärin 9 100 henkilöä/kuukausi. Eniten työttöminä työnhakijoina oli rakennustyöntekijöitä, myyjiä, kiinteistöhuollon työntekijöitä, lähihoitajia, toimistotyöntekijöitä, ravintola-alan työntekijöitä ja ajoneuvonkuljettajia. Valtaosalla työttömistä on vähintään keskiasteen koulutus.

Ylitarjontaa alueella ennakoidaan olevan mm. yleissihteereistä,  mainonnan, markkinoinnin ja media-alan asiantuntijoista sekä kulttuuri- ja taidealojen edustajista.

Asukkaita Keski-Suomessa oli syyskuun lopussa 2023 yhteensä 273 087, joista reilusti yli puolet asui maakunnan keskuskaupungissa Jyväskylässä. Perinteisesti muuttotilastoissa vain Jyväskylä on ollut muuttovoitollinen, mutta koronapandemian myötä myös moni pienempi kaupunki ja kunta oli muuttovoitollinen vuonna 2021. Koko maakunta oli muuttovoitollinen ensimmäistä kertaa 5 vuoteen.

Maahanmuutto keskittyy Jyväskylän seudulle, jossa vetotekijänä toimivat mm. korkeakoulut. Muualla maakunnassa maahanmuuttajia työllistävät erityisesti mm. maa- ja metsätalous sekä metalliteollisuus.

Keski-Suomessa on kuusi seutukuntaa ja 22 kuntaa. Useiden maakuntien tapaan maakunnan sisäinen seudullinen kehitys on kaksijakoista: maakunnan keskusalue menestyy ja menestys ruokkii itseään, kun taas maaseutualueet kehittyvät heikommin ja väestön vähentyminen rapauttaa seutujen elinkeinotoiminnan perusteita.

Keski-Suomen elinkeinoelämän luontaisia vahvuuksia ovat koneisiin ja laitteisiin, asumiseen ja rakentamiseen sekä bioenergiaan liittyvä yritystoiminta. Maakunnan elinkeinorakenteessa on tapahtunut selkeä siirtymä. Alkutuotannosta on vähentynyt huomattavasti työpaikkoja useilla Keski-Suomen seuduilla. Palvelualojen työpaikat sitä vastoin lisääntyvät. Viime vuosina palvelualojen kasvu on ollut Jyväskylän seu­dulla maamme kärkeä. Hyvinvointipalvelut ja osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut sekä ICT ovat viime vuosina olleet kasvualoja. Teollisuuden merkitys alueen elinkeinotoiminnalle on edelleen suuri.  Biotuotetehdas ja siihen kytkeytyvä innovaatiotoiminta Äänekoskella on luonut työllistymismahdollisuuksia koko maakunnassa. Lisäksi Keski-Suomessa on erittäin monipuolinen ja moniasteinen koulutustarjonta. Oppilaitosverkko kattaa koko maakunnan ja Jyväskylä tarjoaa yliopistotason opetusta. Alueen haasteita ovat pula osaavasta työvoimasta ja kohtaanto-ongelma. Suurimpiin yritystyönantajiin kuuluvat mm. Keskimaa, Valmet, K-ryhmä, Metsä Group, Valmet ja Gofore.

Linkit:

Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun 2023 aikana avoimia työpaikkoja yhteensä 3 141. Avoimia työpaikkoja oli eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä hoivatyössä, ravintola-alalla, myyntityössä sekä puhtaanapidossa.

Työvoiman ikääntyessä työvoimasta on poistumassa työntekijöitä. Tästä johtuen uutta työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa myös niissä ammateissa, joissa työpaikkojen määrä nyt vähenee. Keski-Suomessa on paikallisesti tällä hetkellä sosiaali- ja terveysaloilla sekä palvelu-, ja metallialoilla vaikeuksia saada riittävästi koulutettua työvoimaa (sairaanhoitajat, erityisesti sosiaalityöntekijät, lähihoitajat, myyjät, sähkö- ja putkiasentajat, hitsaajat). Lisäksi ICT-alalla on pulaa osaavasta työvoimasta.

Keski-Suomessa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 2023 yhteensä 14 402. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,6 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli 36,3 %.

Työttömyys on todennäköistä aloilla, joilla on paljon hakijoita suhteessa avoimiin työpaikkoihin. Keski-Suomessa on esimerkiksi runsaasti työttömiä yleissihteereitä, paino- ja sitomoalan ammattilaisia, graafikkoja, kulttuurialan ammattilaisia sekä vaatteiden valmistajia. Rakennusalan valtakunnallisesti vaikea tilanne uhkaa lisätä alalla työskentelevien työttömyyttä merkittävästi.

Ilman koulutusta tai tutkintoa oleville on tarjolla hyvin niukasti työmahdollisuuksia. Kielitaidon merkitys korostuu useilla aloilla, mutta vaatimukset vaihtelevat työpaikan mukaan.

Etelä-Pohjanmaa sijaitsee maan keskiosassa Länsi-Suomessa. Alueella asuu   191 000 henkilöä. Vuonna 2022 työpaikkoja oli avoinna ennätyksellisen runsaasti, mutta uusien avointen paikkojen kehitys on kääntynyt laskuun. Alkuvuoden aikana työvoiman kysyntä on jonkin verran laskenut vuoden takaisesta. Epävarmuudesta huolimatta osaavan työvoiman saatavuus on pysyväishaaste, joka ei häviä, vaikka suhdanteet viilenisivät. Rekrytointihaasteet ovat kroonistuneet esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, teknologiateollisuudessa, ICT-alalla ja palvelualoilla, erityisesti horeca-kokonaisuudessa. Rakentamisen piirissä kysyntä on niukkaa johtuen suhdannetilanteesta.

Etelä-Pohjanmaalla oli elokuun lopussa 2023 noin 5 100 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaisesta vertailuajankohdasta määrä nousi 52 työnhakijalla. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusalueen työttömien työnhakijoiden osuus työvaoimasta oli Manner-Suomen alhaisin (6,0 %). 

Viime vuosina maakunnan väestökehitys on ollut polarisoitunutta. Väestöpohja on kasvanut ainoastaan Seinäjoella. Muissa kunnissa väestökehitys on ollut negatiivista. Erityisenä haasteena monen kunnan osalta on nuorten ikäluokkien väheneminen ja elinkeinotoiminnan edellytysten heikkeneminen. Ulkomaalaisten osuus maakunnan väestöstä on verrattain alhainen, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana maahanmuuttajien määrä on ollut kasvussa.

Työmatkaliikenne maakunnan sisällä suuntautuu lähikunnista Seinäjoelle. Maakunnan ulkopuolella käydään töissä eniten Vaasassa.

Etelä-Pohjanmaan vahvoja toimialoja ovat elintarviketeollisuus ja siihen liittyvä alkutuotanto. Korostuneessa asemassa ovat myös rakentaminen, metalli- ja konepajateollisuus, puunjalostamiseen liittyvä teollisuus sekä vähittäiskauppa. Elintarviketeollisuuden alalla alueella on isoja tuotantolaitoksia mm. Atria Oyj:llä, Altia Oyj:llä ja Valio Oy:llä. Metalliteollisuudessa on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta myös muutamia suurempia. Kärkiyrityksiä ovat mm. Finn-Power Oy, ja MSK Group Oy.  Vähittäiskaupan alalla tunnetuin yritys on Veljekset Keskinen Oy:n Tuurin kyläkauppa, mutta myös Seinäjoen Ideapark on huomattava työllistäjä.

Teknologiateollisuus ja puutuoteteollisuus ovat työllistäneet koulutettuja ammattitaitoisia työntekijöitä. Erikoisosaamista vaativiin työtehtäviin rekrytoidaan sekä uutta että poistumaa korvaavaa työvoimaa. Kuitenkin  erityisesti teknologiateollisuudessa osaavan työvoiman haasteet ovat edelleen merkittäviä.

Maakunnan elintarviketeollisuus työllistää paljon kesätyöntekijöitä. Kausityöntekijöitä tarvitaan myös matkailualalla. Kauhavalla sijaitseva elämyspuisto Powerpark rekrytoi kesäkaudelle runsaasti työvoimaa määräaikaisiin työsuhteisiin.

Työmarkkinatorilta saat informaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missä mahdollisesti ei.

Linkit:

Terveydenhuolto- ja sosiaalialalla on avoimia työpaikkoja monenlaisissa tehtävissä (yleislääkärit, yli- ja erikoislääkärit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, hammaslääkärit, suuhygienistit, kuulontutkijat ja puheterapeutit, psykologit, sosiaalityön erityisasiantuntijat). Sijaisuuksien ja muiden määräaikaisten töiden lisäksi alalla on enenevässä määrin tarjolla myös vakituisia paikkoja. Toimialalla tulee olemaan jatkossakin selkeää lisätyövoiman tarvetta, mikä johtuu väestön ikääntymisestä ja alalla toimivien työntekijöiden eläkkeelle siirtymisestä.

Teollisessa työssä työnhakijoilta odotetaan korkeaa ammattitaitoa ja monipuolista työkokemusta. Metalliteollisuudessa työtä on tarjolla ammattikoulutetuille työntekijöille (hitsaajat ja kaasuleikkaajat, koneenasettajat ja koneistajat, konehiojat, kiillottajat ja teroittajat, ohutlevysepät, konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat). Rekrytoinneissa korostuvat enenevässä määrin erityyppiset ohjelmointiosaamiseen liittyvät vaatimukset.

Rekrytarpeiden arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa myös elinkeinoelämän palveluihin lukeutuvissa asiantuntijatehtävissä.

Kuljetusalalla tarvetta on ollut erityisesti ammattipätevyysvaatimukset täyttävistä kuorma-auton- ja erikoisajoneuvojen kuljettajista.

Majoitus- ja ravitsemisalalla on pulaa ammattitaitoisista ravintola- ja suurtaloustyöntekijöistä sekä tarjoilijoista. Myös pikaruokatyöntekijöistä on pulaa. Etenkin kesäkaudella toimialan työpaikkoja on tarjolla kohtuullisen paljon.

Puhtaanapitoalalla on pulaa toimisto- ja laitossiivoojista kaikissa alueen seutukunnissa.

Elintarviketeollisuudessa on tarjolla etenkin kausiluontoista työtä. Myös matkailuala tarvitsee runsaasti kausityövoimaa kesäisin.

Vaikka suhdanteet ovat hieman muuttuneet ammattitaitoiselle työvoimalle on alueella jatkossakin tarvetta. Rekrytointiongelmat tulevatkin koskemaan voimakkaammin yhä useampia ammattiryhmiä. Metalliteollisuuden osalta osaavan työvoiman saatavuus on jo nyt haasteellista.

Kaupan alan työpaikoissa on pulaa myyntiedustajista sekä puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjistä. Kaupan alan rooli nuorten työllistäjänä on merkittävä.

Hallinto- ja toimistotyössä on paljon työttömiä työnhakijoita (yleissihteerit, johdon sihteerit ja osastosihteerit, käytön tukihenkilöt) ja yleensä vain vähän avoimia työpaikkoja.

Pohjanmaan maakunta koostuu Vaasan, Pietarsaaren, Kyrönmaan ja Suupohjan rannikkoseudun seutukunnista. Pohjanmaalla asui vuoden 2022 lopussa 176 323 henkilöä. Väestö on kasvanut alueella useiden vuosien ajan, mutta viimeisimpien vuosien aikana väestön määrä on hieman pienentynyt. Vaasan seutukunnassa asuu yli puolet koko maakunnan väestöstä ja väestömäärän kasvu keskittyy tähän seutukuntaan.   Maahanmuuttajien merkitys on ollut erittäin merkittävä alueella jo monia vuosia. Vuoden 2022 lopussa Pohjanmaan maakunnassa asui 14 811 vieraskielistä henkilöä, joka on 8,4 % koko alueen väestöstä. Pohjanmaan maakunnan erikoisuus ja ominaispiirre on vahva kaksikielisyys. Puolet väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia.

Pohjanmaan maakunnan työttömyysaste oli vakaata ja laskusuhdanteista ennen koronapandemian alkamista. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 6,1 % elokuussa 2023 (vastaava luku edellisenä vuonna samaan aikaan oli 5,6 %), mikä on  Manner-Suomen toiseksi alhaisin.  Kunnittain alhaisin työttömyysaste elokuussa 2023 oli Luodon (1,9 %) ja Pedersören (2,1 %) kunnissa. Puolestaan työttömyysaste oli suurinta kunnissa Kaskinen (9,4 %) ja Pietarsaari (7,7 %). Avoimien työpaikkojen määrä pieneni vuoden takaisesta 36 %.

Pohjanmaan maakunnan vahvuutena on vahva ja monipuolinen vientiteollisuus, yrittäjyys sekä kansainvälisyys. Maakunnan kansainvälisyys muodostuu hyvistä yhteyksistä, monipuolisesta korkeakoulutarjonnasta, kansainvälisistä suuryrityksistä sekä monikielisestä toimintaympäristöstä. Vaasa ja Pietarsaari ovat maakunnan työssäkäyntikeskuksia. Pohjanmaan maakunnassa merkittäviä teollisuustoimialoja ovat muun muassa energiateollisuus, meriteknologia, elintarvike-, muovi-, biotuote- sekä veneteollisuus ja teollisuuden palvelut.  Pietarsaaren seudulla on maailmanluokan veneteollisuuden lisäksi esimerkiksi elintarvike-, paperi- ja metsäteollisuutta. 

Huomioitavaa Pohjanmaan elinkeinoelämässä on myös maa-, metsä- ja kalatalous, jotka työllistävät yhteensä noin 4 700 ihmistä. Alkutuotanto työllistää merkittävästi työvoimaa erityisesti Suupohjan rannikkoseudulla, jossa lähes neljännes työllisistä on maataloustoimialalla. Alueen maatalous on merkittävää koko Suomelle, sillä seudulla tuotetaan esimerkiksi 70 prosenttia koko maan tomaateista ja kurkuista. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja31/2020.)

Suurimpia yrityksiä ovat teknologiayritykset Wärtsilä, ABB ja Danfoss sekä metsäteollisuusyritys UPM-Kymmene. Nämä kaikki ovat globaaleilla markkinoilla hyvin menestyneitä teollisuusyrityksiä, jotka panostavat korkeaan osaamiseen ja teknologiaan sekä vientiin. Pohjanmaan yrityskanta oli 13 858 vuonna 2021. Valtaosa yrityksistä on  pieniä tai keskisuuria. Alue on tunnettu yrittäjyyshenkisyydestään. Mielenkiintoisia yritysesimerkkejä ovat mm. Närpes Trä och Metall, Kyrö Distillery, VEO, Beamex, Fresh, Dermoshop, Ukkoschnapps, Alucar, Logset, Nautor´s Swan, Targa, Prohoc, jne.

Alueella toimii kuusi korkeakouluyksikköä. Näistä Vaasan yliopiston painoaloja ovat kauppatieteet ja tekniikka. Åbo Akademin Vaasan yksikössä tarjotaan opintoja yhteiskuntatieteissä ja kasvatustieteissä. Ruotsinkielinen Handelshögskolan tarjoaa laaja-alaisesti kauppatieteitä. Helsingin yliopiston oikeustieteellistä koulutusta järjestetään kaksikielisesti Vaasassa. Ammattikorkeakouluopintoja on tarjolla sekä VAMK:ssa että Noviassa. Alueen korkeakoulut ovat vahvasti kansainvälisiä ja tarjoavat sekä englanninkielisiä kandidaatti- että maisteriohjelmia. Toisen asteen koulutusta järjestetään suomenkielisessä Vamiassa ja ruotsinkielisessä Yrkesakademin i Österbottenissa. Molemmissa yksiköissä annetaan monipuolista ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä työ- että yrityselämän tarpeisiin. Kansainvälistyminen on vahvaa ja yksiköt palvelevat aluetta monikielisesti. 

Linkit:

Maaliskuun 2023  työllisyyskatsauksen mukaan Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa oli avoimia työpaikkoja 2 923, mikä on 846 vähemmän (22,4 %) kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Maaliskuun aikana avoinna oli yhteensä 11 748 työpaikkaa, mikä oli 2 969 paikkaa (20,2 %) vähemmän kuin vuosi sitten.

Vaasan ja Pietarsaaren seutukunnissa on työvoimapulaa laajasti eri toimialoilla. Alueiden yritykset kaipaavat kaiken tasoisia osaajia. Erityisen paljon pulaa on toimisto- ja laitossiivoojista, sairaanhoitajista, terveydenhoitajista sekä lääkäreistä. Myös lastentarhanopettajista, psykologeista, kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijoista sekä rakennusalan ammattilaisista on pulaa. IT-alan osaajista on ollut pulaa tasaisesti jo useamman vuoden ajan.  Vuonna 2022 kasvu oli ripeää kaikissa Pohjanmaan seutukunnissa. Pietarsaaren seudulla voimakas kasvu jatkui myös vuoden 2023 ensimmisellä neljänneksellä. Muilla seuduilla kasvu oli hidastumaan päin.

Koronakriisin lopullisia vaikutuksia alueen yrityksiin on vielä vaikea ennustaa. Voimakkaimmin kriisistä on kärsinyt majoitus- ja ravitsemisala.  Kaupan ala on joiltain osin (ruoka- ja rautakauppa) jopa kasvanut koronakriisin aikana. Kriisin vaikutukset valmistavaan teollisuuteen ja rakennusalalle tulevat näkyviin myöhemmin, koska tilauskannat ja projektit ovat pitkiä. Alueelle on tyypillistä, että laskusuhdanteen aikana tullaan pienellä viiveellä perässä ja tilauskanta hiipuu yleensä alueellamme vasta myöhemmin, kun muut alueet lähtevät jo nousuun.

Työmarkkinoilla jatkuu historiallisesti aivan uusi asetelma, kun työelämästä poistuu eläkkeelle yhä enemmän väkeä kuin nuoria tulee tilalle. Kilpailu työvoimasta kiristyy niin yritysten, toimialojen kuin alueidenkin välillä. Työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisten osaajien merkitys alueen elinvoimaisuuden ja kasvun turvaamiseksi korostuu edelleen. Osaavan työvoiman saatavuudesta alueella täytyy huolehtia, jotta kasvun edellytykset säilyvät.

Keski-Pohjanmaa koostuu Kokkolan ja Kaustisen seutukunnista. Keski-Pohjanmaalla asui 67 995 henkilöä huhtikuussa 2022. Väestömäärän kasvu on keskittynyt Kokkolan seutukuntaan, jossa asuu yli neljä viidesosaa koko maakunnan väestöstä.  Keski-Pohjanmaan väestöstä 10 % puhuu äidinkielenään ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä oli vuoden 2023 syyskuussa 3,0 %.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,8 %.  Se on Manner-Suomen kolmanneksi alhaisin. Työttömien määrä on kasvanut alueella voimakkaasti koronaviruspandemian johdosta.

Keski-Pohjanmaan merkittävimpiä teollisuudenaloja ovat metalliteollisuus, elintarviketeollisuus, kone- ja laitevalmistus sekä kemianteollisuus. Metalliteollisuus tukee alihankintayrityksinä myös alueen veneklusteria: suuri osa suomalaisesta, voimakkaasti vientipainotteisesta veneteollisuudesta on keskittynyt Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueelle. Myös elintarviketeollisuus Keski-Pohjanmaalla on monipuolista ja vientipainotteista. Suurimmat elintarviketeollisuuden yritykset ovat lihanjalostuksessa, meijeritoimialalla sekä virvoitusjuomien valmistuksessa. Kokkolassa on Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä, Kokkola Industrial Park (KIP), jossa toimii kymmeniä kemian- ja metallialan huippuyrityksiä ja jota pidetään kiertotalouden edelläkävijänä Suomessa ja koko Euroopassa. Yrityskeskittymä työllistää tuhansia ihmisiä, tuotantolaitokset ovat pääosin kansainvälisiä ja lähes kaikki heidän tuotannostaan menee vientiin kaikkialle maailmaan.

Keski-Pohjanmaan maakunnan alkutuotanto on vahvaa ja monipuolista. Maakunnassa on otettu käyttöön tekoälyn ja biotalouden innovaatioiden tuomia uusia mahdollisuuksia maataloustuotannon tehokkuuden lisäämisessä. Myös osa maataloustuottajista tähtää vientimarkkinoille. Lisäksi merkittävä alkutuotannon tulonlähde on turkistarhaus. Lähes kaikki maan yli tuhannesta turkistilasta toimivat pieninä perheyrityksinä pohjalaismaakunnissa ja tuotanto menee lähes kokonaan vientiin. Keski-Pohjanmaan yrityskanta oli 5 282 vuonna 2020. Mielenkiintoisia yritysesimerkkejä alueella ovat mm. Boliden, Raisoft, Finn Spring Oy, FineWeld Oy, Kokkolan Halpahalli Oy, Kosila.

Keski-Pohjanmaalla on tarjolla sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulutasoista koulutusta. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on monitieteinen Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen muodostama yliopistokeskus, jonka toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopisto. Se on aikuisille suunnatun yliopistollisen opetuksen ja oppimisen edelläkävijä sekä tutkimuskumppani. Centria-ammattikorkeakoulu profiloituu työelämälähtöisyyteen, digitalisaatioon ja kansainvälisyyteen. Centria-ammattikorkeakoulun painoaloja ovat tuotantoteknologia, kemia ja biotalous, digitalisaatio ja yrittäjämäinen palvelutuotanto. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä (Kpedu) järjestää toisen asteen ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, valmentavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta sekä kansanopistokoulutusta. Koulutusyhtymä on myös aktiivinen alueen ja sen elinkeinojen kehittäjänä.

Linkit:

Syyskuun 2023 työllisyyskatsauksen avointen työpaikkojen määrä Pohjanmaan ELY-keskusalueen kunnissa pienentyi vuoden takaiseen verrattuna yhteensä 1 123 paikkaa (40 %). Uudet avoimet työpaikat lisääntyivät määrällisesti eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmissä. Työttömien määrä vuotta aikaisempaan nähden kasvoi määrällisesti eniten Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa.

Keski-Pohjanmaalla on työvoimapulaa useilla eri toimialoilla monen tasoisita osaajista. Erityisen paljon pulaa on psykologeista, sovellussuunnittelijoista ja -ohjelmoijista sekä sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista.  

Koronakriisin lopullisia vaikutuksia alueen yrityksiin on vielä vaikea ennustaa. Voimakkaimmin kriisistä  on kärsinyt majoitus- ja ravitsemisala. Kaupan ala on joiltain osin (ruoka- ja rautakauppa) jopa kasvanut koronakriisin aikana. Kriisin vaikutukset valmistavaan teollisuuteen ja rakennusalalle tulevat näkyviin myöhemmin, koska tilauskannat ja projektit ovat pitkiä. Alueelle on tyypillistä, että laskusuhdanteen aikana tullaan pienellä viiveellä perässä ja tilauskanta hiipuu yleensä alueellamme vasta myöhemmin, kun muut alueet lähtevät jo nousuun.

Työmarkkinoilla jatkuu historiallisesti aivan uusi asetelma, kun työelämästä poistuu eläkkeelle yhä enemmän väkeä kuin nuoria tulee tilalle. Kilpailu työvoimasta kiristyy niin yritysten, toimialojen kuin alueidenkin välillä.  Työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisten osaajien merkitys alueen elinvoimaisuuden ja kasvun turvaamiseksi korostuu entisestään. Osaavan työvoiman saatavuudesta alueella täytyy huolehtia, jotta kasvun edellytykset säilyvät.

Pohjois-Pohjanmaa koostuu 30 kunnasta ja sen suurin kaupunki on Oulu. Pohjois-Pohjanmaalla asui vuonna 2022 noin 416 543 henkilöä.  Alueelta löytyy opiskelumahdollisuuksia opistoista, ammattikouluista, korkeakouluista ja yliopistoista. Oulun yliopisto tarjoaa monien tiedekuntien tiimoilta mahdollisuuksia opiskeluun ja tutkimustyöhön, ja tämä toimii muuttohoukuttimena. Työllisiä maakunnassa on n. 193 000 (10/2023 tilasto).

Pohjois-Pohjanmaan alueella on eri alojen projekteja joko rakenteilla tai suunnitelmissa. Energiapuolella työvoiman tarvetta lisää tuulipuistojen rakentaminen javihreän siirtymän tuomat investoinnit ja hankkeet.  Kaivosalan kehitys lisää työvoiman tarvetta samoin sahahankkeen rakennus- ja operaatiovaihe, suunnitteilla oleva biojalostamo että muut tehdashankkeet ja teollisuushankkeet. IT ala jatkaa kasvuaan ja työvoiman tarve lisääntyy.

Julkinen sektori on määrällisesti iso työllistäjä (erit. sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus) – yksityisellä sektorilla merkittäviä toimialoja ovat mm. sähkö- ja elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, konepajateollisuus, rakentaminen, kauppa ja yksityinen palveluliiketoiminta (erityisesti ICT-aloilla Päteville asiantuntijoille ja perusosaajille on kysyntää eri puolilla maakuntaa.

Vuosittain ilmestyvästä Työvoimabarometrista saa informaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missä mahdollisesti ei. Myös Työmarkkinatorin työvoiman saatavuus ja kohtaanto-raportista löytyy ajankohtaista tietoutta. Työ- ja Elinkeinoministeriön kuukausittaisesta alueellisesta työllisyyskatsauksesta voi tarkemmin katsoa työllisyystilannetta ja työpaikkojen määrää ja aloja.

Linkit:

TE-hallinnossa on kuukausittain tarjolla keskimäärin 4 000-7 000 työpaikkaa Pohjois-Pohjanmaalla. Monilla aloilla (esim. rakentaminen, matkailu, huolto- ja kunnossapito) työvoimatarve vaihtelee vuoden sisällä ja useat teollisuusalat ovat sidoksissa talouden suhdanteisiin. Pohjois-Pohjanmaalla on suhteellisesti paljon ICT-alan työpaikkoja ja erityisesti ICT-alan erityisasiantuntijoita rekrytoidaan aktiivisesti. Suurten ikäluokkien eläköityminen ja kasvuyritysten työvoimatarve tarjoavat työpaikkoja jatkossa monella eri alalla.

Tietyillä aloilla on osaajakysyntää enemmän kuin heitä on saatavilla. Maakuntaan tarvitaan uutta työvoimaan mm. ICT:n, metalli- ja konepajateollisuuden, rakentamisen, matkailun sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen aloille. Näillä aloilla (ml. liitännäisalat) on runsaasti työpaikkoja tarjolla tulevinakin vuosina. Tehtäviin haetaan johtajia, asiantuntijoita ja perusosaajia eri koulutustaustoilla. Useissa tehtävissä edellytetään pohjakoulutusta ja ajantasaista tietotaitoa, mutta moniin perustyön paikkoihin työnantaja on myös valmis kouluttamaan aktiivisen tulijan.

Pohjois-Pohjanmaalla on edelleen omaa reserviä työttömissä ja koulutusorganisaatioista valmistuu uusia työntekijöitä työmarkkinoille. Eräillä aloilla (esim. ICT, metalliteollisuus, terveydenhoitoalat) työvoimapula on kuitenkin niin huomattava tai pitkäkestoinen, että rekrytointiin kartoitetaan osaajia oman maakunnan ulkopuolelta. Rekrytoinneissa haetaan osaajia laajasti, eri osaamisaloille.

Automatisaatio, digitalisaatio ja sähköisen asioinnin yleistyminen johtavat siihen, että erilaisten suorittavien perusammattien määrä vähenee (yleissihteerit, hallintoavustajat, asiakaspalvelutyöntekijät, kokoonpanotyöntekijät) ja asiantuntijatehtävien osuus kasvaa työpaikkarakenteessa. Koulutuksen puute, vähäinen työkokemus ja vanhentunut osaamispohja heikentävät työllistymistä.

Kainuu on metsäinen maakunta keskellä Suomea. Kainuu käsittää kahdeksan kuntaa ja asukkaista noin puolet asuu keskuskunnassa Kajaanissa. Maakunnassa on runsaasti tilaa – alle neljä asukasta neliökilometrillä – ja paljon puhdasta luontoa. Kainuu tarjoaa asukkailleen turvallisen ympäristön ja toimivan arjen sekä hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. Ikärakenteesta ja muuttoliikkeestä johtuen maakunnan väestö vähenee ja vanhenee. Vaikka Kainuu on lähes Belgian kokoinen, maakunnassa  oli asukkaita vuoden 2022 lopussa vain 70 521 ja vuoden aikana väestö väheni 734 henkilöllä. Vieraskielisiä oli noin 2 900 eli 4 % väestöstä. Vieraskielisten määrä on kasvanut vuodesta 2019 lähtien lähes 800 hengellä, mutta vierakielisten osuus väestöstä on edelleen maakunnista kahdeksanneksi pienin.

Vuoden 2023 syyskuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,1 prosenttia mikä oli ELY-keskusalueista neljänneksi vähiten ja  ja saman verran kuin vuosi sitten.  Työttömiä työnhakijoita oli 2 476, mikä on 1 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.  Pienentyminen oli ELY-keskusalueista toiseksi suurinta, lopuilla 14 alueella työttömyys lisääntyi ja koko maassa 7 %. Lähikuukausina Kainuunkin työttömyys todennäköisesti kasvaa hieman vuoden takaiseen verrattuna yleisen taloustilanteen vuoksi. Suurta nousua ei kuitenkaan ole odotettavissa. Pitemmällä aikavälillä maakunnan työttömyys on pudonnut selvästi nopeinta tahtia koko maassa. Koronakriisiä edeltävästä vuoden 2019 syyskuusta työttömyys on laskenut 17 % (koko maa +10 %) ja vuoden 2015 syyskuusta peräti 51 % (koko maa +26 %).

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kainuussa tammi-syyskuussa julkiseen työnvälitykseen 10 400, mikä on 9 % enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Eniten paikkoja ilmoitettiin palvelu- ja myyntityöntekijöille (2 400), rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöille (1 800) ja ryhmälle muut työntekijät eli muun muassa siivoojille ja eri alojen avustaville työntekijöille (1 600). Työvoiman kysyntä oli vuoden alussa vilkasta mutta kesäkuusta lähtien paikkamäärä on laskenut merkittävästi. Tulevina kuukausina työvoiman kysyntä todennäköisesti jatkuu vuoden takaista heikompana yleisen taloustilanteen vuoksi.

Tilapäisesti hiipunut työvoiman kysyntä ei muuta maakunnan suurta haastetta, tekijäpulaa. Alalla kuin alalla on tarvetta tekijöille, ja useissa ammattiryhmissä työttömiä työnhakijoita on vähemmän kuin julkiseen työnvälitykseen ilmoitettuja avoimia työpaikkoja. Tammi-syyskuussa työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 2,4 per avoin työpaikka, mikä on viidenneksi vähiten koko maassa -esimerkiksi vielä tammi-syyskuussa 2016 lukema oli 10,3.

Kaivostoiminta on merkittävä työllistäjä Kainuussa. Merkittävin kaivoksista on Sotkamossa sijaitseva Terrafame Oy, jonka toiminta vaikuttaa voimakkaasti niin kaivannaisklusteriin kuin koko aluetalouteenkin. Terrafame työllistää suoraan lähes 900 henkilöä ja noin 13 % Kainuun bruttokansantuotteesta syntyy yhtiön ansiosta.  Arvion mukaan malmi- ja mineraalivarannot mahdollistavat useiden vuosikymmenten tuotannon.

Metalliteollisuudessa merkittävin maakunnan kasvun veturi on Škoda Transportation Groupiin kuuluva kiskokaluston ja keskiraskaiden konepajatuotteiden valmistaja Transtech Oy. Yrityksen tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset ja työvoiman tarve jatkuva. Transtech tarvitsee erilaisia tekniikan alan ammattilaisia, kuten hitsaajia ja asentajia sekä työnjohtajia.

Matkailualalla on merkittävä vaikutus alueen taloudelle ja kehitykselle, matkailun osuus maakunnan bruttokansantuotteesta on maan keskiarvoa korkeampi. Investoinnit ja uudet avaukset kansainvälisen matkailun lisäämiseksi luovat edellytyksiä matkailuyritysten kasvulle lähitulevaisuudessa, vaikkakin saavutettavuusongelmat, erityisesti pysyvän lentoliikenteen puute, luovat epävarmuutta. Kainuun matkailun keskittymä on Vuokatissa, jossa on erinomaiset puitteet urheiluun ja liikkumiseen keskittyvälle matkailulle.

Linkit:

Kainuussa on laajasti tarvetta tekijöille mutta suurin tarve on sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä metalli-, ICT-, metsä- ja ravintola-aloilla. Työvoiman saatavuus ja kohtaanto-raportin mukaan yksittäisissä ammateissa suurin kysyntä sote-alalla on lähihoitajille, sairaanhoitajille sekä kotipalvelutoiminnan kodinhoitajille.  Muilla aloilla suurin tarve on myyntiedustajille, maansiirtokoneiden ym. kuljettajille, hitsaajille ja kaasuleikkajille, sovellusarkkitehdeille sekä koneenasettajille ja koneistajille.

Tammi-syyskuussa 2023 julkiseen työnvälitykseen  ilmoitetuista uusista avoimista työpaikoista 90 % oli Kajaanin seutukunnassa. Työpaikkoja on tarjolla erityisesti Kajaanissa ja Sotkamossa.

Työvoiman saatavuus ja kohtaanto-raportin mukaan Kainuussa on kysyntään nähden suurin tarjonta kirvesmiehistä ja rakennuspuusepistä, yleissihteereistä ja talonrakentajista.

Tammi-syyskuussa 2023 työttömänä on ollut eniten ammattiryhmistä rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekijöitä, sekä palvelu- ja myyntityöntekijöitä – näissä ammattiryhmissä on kuitenkin tarjolla myös eniten töitä. Työttömyyden taustalla on usein kohtaanto-ongelma eli työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Taustalla on mm. työnhakijoiden puutteet osaamisessa ja terveydelliset rajoitteet, työvoiman heikko liikkuvuus, lyhytkestoiset ja osa-aikaiset työsuhteet sekä yleistynyt vuokratyö.

Kainuussa on suuri tarve osaavalle työvoimalle ja töitä laajasti tarjolla, joten alueella voi todeta olevan monelta osin työnhakijan markkinat.

Lappi on pohjoisen napapiirin molemmin puolin sijaitseva Suomen ja EU:n pohjoisin kansainvälinen maakunta. Lapin pinta-ala on lähes kolmannes Suomen pinta-alasta. Lapilla on yhteistä valtakunnan rajaa EU maan Ruotsin, ETA maan Norjan ja Venäjän kanssa. Lapissa on 21 kuntaa Ja asukkaita noin 175 800. Väestötiheydeltään Lappi on Suomen harvimmin asuttu. Väestöstä 60 % asuu kolmessa suurimmassa kaupungissa: Rovaniemellä (64 540), Torniossa (21 230) ja Kemissä (19 500). Ulkomaan kansalaisia asuu Lapissa 4 630 ja vieraskielisiä 5 850 (muut kuin suomi, saame ja ruotsi).

Lapissa on 71 140 työpaikkaa, joista yksityissektorilla on 67 % , kunnissa 26 % ja valtiolla 7 %. Alueella toimii lähes 18 000  yritysten toimipaikkaa, joista suurin osa työllistää alle viisi työntekijää.  Uudet työpaikat syntyvät pääosin yrityksiin. Työpaikoista kolme neljäsosaa on yksityisissä tai julkisissa palveluissa, viidennes jalostuksessa (teollisuus, rakentaminen, kaivos- ja louhinta) ja 4 % alkutuotannossa. Palveluissa työllistävät eniten terveys- ja sosiaalipalvelut, matkailu ja kauppa. Omaleimaisin elinkeinoista on porotalous.

Lapin vahvuuksia ovat kansainvälisyys sekä elinkeinorakenteen monipuolisuus. Kasvavia ja kehittyviä aloja ovat matkailu, palvelut sekä vientivetoiset kaivostoiminta ja teollisuus.  Kemin biotuotetehtaan rakentamishanke päättyi vuonna 2023. Alueelle on suunnitteilla myös muita investointeja, joilla on tulevaisuudessa vaikutusta työvoiman kysyntään, mutta ne odottavat vielä vahvistumista. Lapissa panostetaan digitalisaation hyödyntämiseen ja robotiikan kehittämiseen arktisessa ympäristössä, olosuhteissa ja testaustoiminnassa. Lapin puhdas ilma ja luonto mahdollistavat luonnontuotteiden jalostuksen, kasvattamisen ja  hyödyntämisen monilla toimialoilla.

Matkailu ja sitä tukevat palvelut kasvavat Lapissa kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvaessa.  Tunnettuja matkailukeskuksia tuntureineen ovat Levi, Ylläs, Pallas, Olos, Kilpisjärvi, Saariselkä, Pyhä-Luosto ja Sallatunturi. Rovaniemen seutu on  tunnettu Napapiiristä, Joulupukista ja Ranuan eläinpuistosta. Meri-Lapin tunnettuja matkailukohteita ovat ympärivuotinen lumilinna ja jäänmurtajaristeilyt. Matkailu työllistää eniten talven ja kevään sesonkiaikoina, mutta myös Lapin kesä ja syksyn ruska-aika vetävät matkailijoita. Matkailuinvestoinnit heijastuvat työvoimatarpeina rakennusalalla. 

Lapissa on vahva, kasvava ja vientivetoinen perusteollisuus alihankintaketjuineen. Teollisuutta on eniten Kemi-Tornion alueella. Suurimpia teollisuuden toimialoja ovat metallien jalostus (Outokumpu Oyj, Torniossa), paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (Metsä Fibre, Kemissä), moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistus (BRP Finland, Rovaniemi) sekä sahatavaran ja puunjalostus. Logistiikka (maa- ja rautatieliikenne, Kemin ja Tornion satamat sekä 5 lentokenttää) työllistää myös merkittävästi.

Toiminnassa olevien kaivosten lisäksi Lapissa on suunnitteilla useita kaivoksia ja malminetsintä on vilkasta. Kaivosala työllistää tuhansia lappilaisia joko suoraan, alihankintojen, urakointien tai viranomaistyön kautta. Lapissa toimii kolme metallimalmikaivosta: Kemin kromikaivos, Kittilän kultakaivos sekä Kevitsan monimetallikaivos. Alalle tarvitaan osaavia työntekijöitä.

Korkeakoulutasoista koulutusta tarjoaa Lapin Yliopisto Rovaniemellä sekä Lapin ammattikorkeakoulu Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Ammatilliset oppilaitokset järjestävät koulutusta eri puolilla Lappia. Lapin oppilaitoksissa opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita useista eri maista.

Raportista työvoiman saatavuus ja kohtaanto saat informaatiota, millä toimialoilla ja ammateissa Lapissa on pulaa osaavista työntekijöistä. Lisätietoja Lapista löydät muista linkeistä.

Linkit:

Vuonna 2022 TE-palveluihin ilmoitettiin avoimeksi yli  50 000 työpaikkaa Lapissa. Työpaikoista valtaosa oli yrityksissä. Työpaikkoja oli avoinna eniten palvelu- ja myyntityössä, hoivapalveluissa ja terveydenhuollossa sekä rakentamisessa. Työnantajat käyttävät useita rekrytointikanavia, esimerkiksi henkilöstöpalveluyrityksien henkilöstövuokrausta.

Lapin työpaikkatarjonnassa näkyy kausiluontoisuus, esimerkiksi matkailualan työtehtäviä on runsaasti tarjolla erityisesti talvi- ja kevätkaudella. Matkailun sesonkiaikana tarvitaan alan työntekijöitä muun muassa kokkeja, tarjoilijoita, oppaita, siivoojia ja tonttuja. Lapin matkailu työllistää työntekijöitä myös muualta Suomesta sekä ulkomailta. Ammatillisen osaamisen lisäksi oikea asenne ja alalle soveltuvuus korostuvat rekrytoinnissa. Kielitaitoa tarvitaan matkailun eri tehtävissä sekä kansainvälistyvillä muilla toimialoilla. Englannin kielen lisäksi eduksi ovat muidenkin kielten taidot. Tarpeeseen on pyritty vastaamaan vuosittain syksyisin järjestettävällä Work in Lapland-EOJD (European Online Job Day) virtuaalisella rekrytointitapahtumalla. Tapahtuman tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan vuosittain erikseen. 

Sosiaali- ja terveyshuollon tehtäviin haetaan ammattitaitoisia ja alalle päteviä työntekijöitä jatkuvasti. Työpaikat (mm. lähihoitajat, sairaanhoitajat, hoitoapulaiset, lääkärit, puheterapeutit, fysioterapeutit, hammashoitajat) sijoittuvat ensisijaisesti kuntasektorille sekä jossain määrin yrityksiin. Kuntasektorilla tarvitaan myös päteviä opettajia. 

Teollisuuden ja matkailutoimialan kasvu ja investointihankkeet synnyttävät työpaikkoja myös metsä-, rakennus- ja logistiikka-alan tehtäviin. Autotestaus ja malminetsintä työllistävät kausiluontoisesti.

Lapin työllisyyskehityksen tilannekuva on monin tavoin koko Suomea myönteisempi. Työllisyys on kasvussa ja Lapin työllisyysaste on vuonna 2023 kivunnut koko maata korkeammaksi. Koko maan kehityksestä poiketen työttömiä on Lapissa vähemmän kuin viime vuonna, Työttömien määrä on syksyn 2023 aikana alittanut 7 400 ja syyskuussa työttömien osuus työvoimasta alitti koko maan osuuden.  Työttömiä on niin työntekijä- kuin asiantuntija-ammateissa. Ammattialoista eniten työttömiä on rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöissä ja palvelu- ja myyntityöntekijöissä. Vaikka työttömyys on Lapissa muuta maata hieman korkeampi ja sen rakenne haasteellinen, ammattitaitoiset ja koulutetut eri alojen osaajat työllistyvät hyvin.  Palvelutyössä ja muissa kausityötehtävissä työttömien määrä vaihtelee vuoden aikana huomattavasti, erityisesti matkailukeskuspaikkakunnilla. Useilla aloilla Lappiin tarvitaan ammattitaitoisia työntekijöitä Lapin ulkopuolelta. Alueen työvoiman ikärakenne ja pitkän aikavälin kehitysnäkymät lisäävät tarvetta saada työvoimaa muualta Suomesta ja ulkomailta.   Työpaikkojen lisääntymistä voimakkaammin työvoimatarpeissa näkyy poistuma työelämästä eläkkeelle. Vuosina 2024-2029 Lapin työllisistä 12 600 eli lähes joka viides eläköityy. Eläkepoistuma on suurin sote-alalla ja suhteellisesti huomattavinta maa- ja metsätaloudessa. Työnantajien kiinnostus rekrytoida maassa jo asuvia ulkomaalaisia sekä maahanmuuttajia kasvaa.

Ahvenanmaan väkiluku oli vuodenvaihteessa 30 569, josta työvoiman osuus oli noin 50 prosenttia. Ahvenanmaan työmarkkinoille on tyypillistä sekä naisten että miesten korkea työvoimaosuus ja työllisyysaste sekä suhteellisen matala työttömyys.

Ahvenanmaalla on laaja julkinen sektori ja itsehallinto, 16 kuntaa omine hallintoineen sekä joitakin valtion toimintoja. Ahvenanmaalla on kattava julkisen sektorin ylläpitämä lasten päivähoito, kouluverkosto ja terveydenhuolto. Noin 34 prosenttia työvoimasta on julkisen sektorin palveluksessa. Naisten osuus julkisen sektorin työvoimasta on huomattavasti miesten osuutta suurempi, erityisesti isoilla hoito- ja opetusaloilla.

Ahvenanmaalla on noin 2 900 yritystä. Valtaosa yrityksistä on 1–4 työntekijän pienyrityksiä. Suurimmat yritykset toimivat merenkulkualalla. Myös tietotekniikan alalla, elintarvikealalla ja jossain määrin valmistusteollisuuden alalla on joitakin suuria yrityksiä. Toimialat J ja L–U luokitellaan yleensä kaupallisiin ja henkilökohtaisiin palveluihin (palvelusektori). Ne työllistävät noin 51 prosenttia työssäkäyvistä ahvenanmaalaisista. Vertailun vuoksi mainittakoon toimiala K, rahoitus- ja vakuutustoiminta, jolla työskentelee 3,5 prosenttia Ahvenanmaan työvoimasta. Kuitenkin kaikki toimialat G–U on mahdollista myös luokitella palvelualoiksi (kuten kaupan ja liikenteen ala sekä hotelliala). Tällöin palvelualoilla työskentelevien ahvenanmaalaisten osuus kaikista työllisistä nousee miltei 79 prosenttiin.

Muuttoliike Ahvenanmaalle on jatkunut jo pitkään jokseenkin voimakkaana. Aiemmin Ahvenanmaalle on muutettu pääasiassa muualta Suomesta, ennen kaikkea ruotsinkielisiltä alueilta, ja Ruotsista. Muuttoliike Baltian maista ja Balkanista on lisääntynyt voimakkaasti Suomen ja Ahvenanmaan EU-jäsenyyden jälkeen ja erityisesti EU:n laajenemisen myötä. Ahvenanmaalla on myös huomattava joukko asukkaita, jotka ovat tulleet esimerkiksi Iranista, Irakista, Thaimaasta ja Filippiineiltä.

 Lokakuussa 2023 suhteellinen työttömyysaste oli keskimäärin 3,9 prosenttia, kun se edellisen vuoden lokakuussa oli 4,0 prosenttia. Naisten suhteellinen työttömyysaste oli 3,3 prosenttia ja miesten 4,5 prosenttia. Lokakuussa 1,6 prosenttia työvoimasta oli työllisyyttä edistävissä toimenpiteissä (työllistämistuki, työkokeilu/harjoittelu tai työllisyyttä edistävä koulutus). Työpaikkoja oli avoinna lokakuussa yhteensä 223, mikä on 7 paikkaa enemmän kuin vuoden 2022 lokakuussa. Avoimia työpaikkoja suhteessa työttömien työnhakijoiden määrään oli kuluvan vuoden lokakuussa 38,0 prosenttia, mikä on 2,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuoden lokakuussa. Lokakuussa avattiin 186 työpaikkaa, mikä on 23 paikkaa vähemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa. Noin 69,9 prosenttia avoimista työpaikoista täytettiin kolmen viikon kuluessa, kun edellisen vuoden lokakuussa vastaava luku oli 72,2 prosenttia. Eniten uusia työntekijöitä kirjattiin palvelu- ja myyntihenkilöstön ammattiryhmään (72 työntekijää).

Tilastotietoja:

• Väkiluku: 30 569 asukasta (31.8.2023)
• Korkea yrittäjyysaste:  2 872 yrittäjää (31.12.2022)
• Työvoima, kaikki ikäryhmät 14 119 henkeä (31.12.2021)
• Työvoimaosuus (16–64-vuotiaat): 84,1 prosenttia (31.12.2021)
• Työllisyysaste (16–64-vuotiaat): 79,4 prosenttia (31.12.2021)
•  Yritysten lukumäärä: 2 872 yritystä (31.12.2022). Ahvenanmaalaiset yritykset työllistävät yli 1 500 henkilöä, jotka asuvat Ahvenanmaan ulkopuolella (lähinnä merenkulkualalla työskenteleviä)

Linkit:

Ahvenanmaalla työvoiman kysyntä vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kesällä, kun turistisesonki on vilkkaimmillaan, tarvitaan paljon työvoimaa kaikissa palveluammateissa, esimerkiksi hotelleissa, ravintoloissa, kahviloissa ja leirintäalueilla. Työpaikat sijaitsevat ympäri Ahvenanmaata, mutta enimmäkseen Maarianhaminassa. Erityisen suurta kysyntää on ammattitaitoisille kokeille ja tarjoiluhenkilökunnalle. Myös monissa hoitoalan tehtävissä on suuri tarve henkilökunnalle.

Talviaikana kysyntä on vähäisempää, mutta myös silloin palvelualalla tarvitaan työvoimaa. IT-ala on laajentunut voimakkaasti Ahvenanmaalla jo pidemmän aikaa, ja alalla on tarvetta ammattitaitoiselle työvoimalle. Suuremmat IT-alan yritykset ovat kuitenkin laajentuneet Ahvenanmaan ulkopuolelle, ja sen vuoksi työpaikat voivat sijaita Helsingissä, Turussa tai Tukholmassa. Rakennusalalla työvoiman tarve on kasvanut, ja kysyntää on erityisesti työnjohtajille ja eri alojen asentajille. Työvoimaa tarvitaan myös teollisuuden palvelukseen, joskin sektori on kaikkinensa suppea Ahvenanmaalla.

Sekä yksityisen että julkisen sektorin on usein vaikeaa rekrytoida pätevää henkilökuntaa johtotehtäviin.

Ahvenanmaalla on jo pidemmän aikaa ollut korkea työvoimaosuus ja matala työttömyysaste. Ahvenanmaalla – kuten myös muissa Pohjoismaissa – on epäedullinen ikärakenne, ts. väestö vanhenee ja työvoiman osuus väestöstä pienenee. Tämän vuoksi Ahvenanmaa on jossakin määrin riippuvainen työperäisestä maahanmuutosta. Muuttotase on jo pitkään ollut positiivinen. Hyvä ruotsin kielen taito on kuitenkin ehdoton edellytys selviytyä Ahvenanmaan työmarkkinoilla.