Tietoa työmarkkinoista: Suomi

Suomen väkiluku on noin 5,5 miljoonaa. Työikäisen väestön määrää vähentää lähivuosina eläkkeelle jäävien lisääntyminen, mutta samaan aikaan maahanmuuttajien määrä kasvaa ja töissä viihdytään yhä pidempään. Väestöstä työllisiä oli vuonna 2021 hieman yli 2,5 miljoonaa.  Työttömiä oli vuonna 2021  keskimäärin noin 210 000 ja työttömyysaste oli noin 7,7 prosenttia.

Nykyisin Suomessa suurin osan työllisistä työskentelee palvelualoilla. Eniten työllistäviä toimialoja ovat kauppa, liikenne, majoitus ja ravitsemuspalvelut, koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut palvelut. Palvelualan työpaikkojen osuuden arvioidaan kasvavan myös tulevaisuudessa.

Suurimpia Suomessa työllistäviä yrityksiä ovat, posti- ja kuriiritoimintaa harjoittava Posti Group Oy  ja kiinteistö- ja toimitilapalveluita tuottava ISS palvelut Oy.  Suomessa myös julkinen sektori on suuri työllistäjä ja esimerkiksi Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Se tarjoaa työtä koulutus-, sosiaali- ja terveysalalla sekä liikenne- ja kunnossapitotöitä.

Työnantajien vaatimukset rekrytoitavasta henkilöstä vaihtelevat suuresti työtehtävän mukaan. Työvoiman saatavuusongelmien taustalla on Suomessa usein työnhakijan riittämätön koulutus, vähäinen työkokemus tai erityisosaamisen puute.

Koronatilanteesta ja sen mahdollisista vaikutuksista työskentelyyn Suomessa löytyy tietoa näistä lähteistä:

https://infofinland.fi/health/coronavirus-covid-19
https://tem.fi/en/information-on-coronavirus

Suomessa on käytössä järjestelmä, jonka kautta saa lisäinformaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missa mahdollisesti ei (Ammattibarometri).

Linkit:

Suurin osa ilmoitetuista avoimista työpaikoista on Suomessa terveydenhuolto- ja sosiaalialalta, rakennusalalta, palvelualalta sekä kaupalliselta alalta (kysyntää on erityisesti myyntityössä). Työvoiman saatavuudesta on pulaa erityisesti seuraavien ammattien kohdalla (lähteenä ammattibarometri, josta voi itse käydä katsomassa uusimmat tiedot):

• Lähihoitajat
• Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat
• Sosiaalityön erityisasiantuntijat
• Ylilääkärit ja erikoislääkärit
• Yleislääkärit
• Varhaiskasvattajat (lastentarhanopettajat)
• Kuulontutkijat ja puheterapeutit
• Hammaslääkärit
• Kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta)
• Psykologit
• Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät
• Toimisto- ja laitossiivoojat ym.
• Erityisopettajat
• Ylihoitajat ja osastonhoitajat
• Rakennusalan työnjohtajat

Suurin osa Suomen työttömistä on teollisuuden, teknillisen ja taiteen sekä hallinto- ja toimistotyön alalta. Työvoimasta on Suomessa ylitarjontaa erityisesti seuraavien ammattien kohdalla

• Yleissihteerit
• Matkatoimistovirkailijat
• Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit, hatuntekijät
• Toimittajat
• Johdon sihteerit ja osastosihteerit
• Painajat
• Painopinnanvalmistajat
• Graafiset ja multimediasuunnittelijat
• Tieto- ja viestintäteknologian asentajat, korjaajat
• Jälkikäsittelijät ja sitomotyöntekijät
• Muut taide- ja kulttuurialan asiantuntijat
• Yhteiskunta- ja kulttuuritutkijat
• Kirjastotyöntekijät
• Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat
• Kuvataiteilijat

Uusimaa on pääkaupunkiseutuna sekä yrityselämän että valtionhallinnon keskittymänä aluetaloudellisesti hyvässä asemassa. Uudenmaan alue muodostaa 39 % Suomen bruttokansantuotteesta ja Uudellamaalla on Suomen korkein koulutustaso. Alkuvuonna 2020 alkanut koronakriisi iski erityisen kovaa Uudellemaalle sen palveluvaltaisen elinkeinorakenteen takia. Toisaalta Uusimaa on nyt kriisin laantuessa palannut nopeasti muuta maata paremmalle tasolle. Lomautettujen määrä on laskenut pandemiaa edeltävälle tasolle ja työttömyys on laskussa. Helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota on uusi Uudenmaan aluetta koskeva kriisi, jonka seuraukset näkyvät muun muassa energian hintojen nousuna ja investointihalukkuuden laskuna Uudenmaan väkiluku oli heinäkuussa 2022 1,7 miljoonaa ja väestöennuste vuodelle 2040 on 1,9 miljoonaa asukasta. Uudenmaan väestörakenne on muuta maata nuorempaa, eli alle 40-vuotiaita työikäisiä on Uudellamaalla erityisen paljon.

Uudenmaan seuduilla näkyy erikoistuminen eri toimialoille. Pääkaupunkiseutu on erikoistunut vahvasti palvelualoille. Alue on myös valtakunnallinen julkisen vallan keskittymä. Pääkaupunkiseudulla elektroniikka- ja sähköteollisuus on seudun ainoa teollinen erikoistumisala. Rakennusala on suuressa asemassa eri puolella Uuttamaata.  Metalli- ja öljytuotteiden jalostus sekä kemiallisten tuotteiden valmistus näkyvät myös Uudellamaalla.

Uusimaa on Euroopan unionin alueella 10. kilpailukykyisin ja toiseksi innovatiivisin alue, minkä lisäksi Euroopan alueiden komitea on myöntänyt Uudellemaalle Euroopan yrittäjyysalue 2022 tunnustuksen. Uusimaa on liikenneyhteyksiltään hyvin saavutettavissa teitä ja raiteita pitkin, vesiteitse ja lentäen. Uudenmaan alueiden välillä on kuitenkin eroja, ja maakunnan syrjäseuduilla heikot julkiset liikenneyhteydet vaikeuttavat kyseisten alueiden saavutettavuutta ja houkuttelevuutta verrattuna pääkaupunkiseutuun.  

Pääasiallinen työkieli on suomi, vaikka monissa korkeaa osaamista vaativissa, kansainvälisissä ja erityisesti tutkimus- ja ICT-tehtävissä työkielenä on englanti. Muuhun Suomeen verrattuna Uudellamaalla selviää paremmin jokapäiväisestä elämästä englannilla. Ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia on Uudenmaan alueella enemmän kuin koko maassa keskimäärin, joten myös ruotsin kielellä on käyttöä.

Linkit:

Osaavan työvoiman ja ammattityövoiman puute on vahvasti Uudenmaan alueen elinkeinoelämän kasvua hidastava tekijä. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrissä ammattityövoiman puute oli nostettu esille ja 37 % yrityksistä arvioi sen olevan kasvun esteenä.

Uudellamaalla pääkaupunkiseudulle painottuvalla ja kasvavalla IT-alalla on suuri tarve osaajille ja jo alalla olevillakin voi olla vanhentunutta osaamista, jota tulee päivittää. Rakennusalalla vallitsee työvoimapula. Osalla ammattialoista vallitsee niin kutsuttu kohtaanto-ongelma, jossa alalla on runsaasti sekä työttömiä työnhakijoita että paljon avoimia työpaikkoja, mutta nämä kaksi eivät syystä tai toisesta kohtaa.

Työnvälitystilaston mukaan elokuussa 2022 eniten avoimia työpaikkoja oli Uudellamaalla auki myyntiedustajien, myyjien, rahdinkäsittelijöiden ja varastotyöntekijöiden sekä ravintola- ja suurtaloustyöntekijöiden ammateissa. Viidentoista suurimmat pula-ammatin joukossa korostuvat sosiaali- ja terveysala, varhaiskasvatus, rakennusalalla sekä ravintola-ala. Sosiaali- ja terveysalan osaajista on huutava pula ja samalla alan koulutuksiin hakeutuu myös aiempaa vähemmän henkilöitä, mikä pahentaa tilannetta.

Työmarkkinoilla on menossa pandemiasta palautumisen trendi. Vuonna 2022 työttömien määrä on laskenut runsaasti vuoden takaiseen verrattuna, mutta se on vielä noin 10 000 työtöntä työnhakijaa korkeammalla, kuin vuosien 2018 ja 2019 elokuissa. Uusimaalaiset ovat varsin nuoria ja korkeasti koulutettuja. Elokuussa 2022 alle 30-vuotiaita oli 19 % kaikista työttömistä työnhakijoista ja yli 50-vuotiaita 36 prosenttia. Korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden työllisyyskehitys on ollut positiivista ja työttömyys ennätyksellisen matala.

Uudellamaalla työvoiman erityispiirteenä on suuri ulkomaalaisten työnhakijoiden osuus, joskin työttömyys tämän ryhmän sisällä on myös suurta. Joillain aloilla englanti on arkipäiväistynyt työkielenä, kuten IT-alalla. Osa yrityksistä voi kuitenkin edelleen kokea hankalaksi palkata työvoimaa, joka ei puhu suomea.

Elokuussa 2022 eniten työttömiä oli myyjien, rahdinkäsittelijöiden ja varastotyöntekijöiden sekä toimisto- ja laitossiivoojien ammattiryhmissä. Työntekijöiden ylitarjonta korostuu myös sihteerien tehtävissä. Suurimmat ongelmat työllistymisessä Uudellamaalla liittyvät työttömien vanhentuneeseen osaamiseen ja työnantajien osaamistarpeiden korkeaan tasoon. Yrityksille on haastavaa, jos iso osa työntekijöistä on vasta-alkajia eikä aikaa perehdyttämiseen ole. Alueella on paljon ammattialoja, joilla on samanaikaisesti suuri työvoiman kysyntä sekä paljon avoimia työpaikkoja.

Lounainen rannikolla sijaitseva Varsinais-Suomi on yksi Suomen kasvukeskusalueista, joille on ominaista työllisyyden kasvu ja muuttovoittoisuus. Maakunta on monella tavalla Suomi pienoiskoossa. Se on Suomen mittakaavassa monessa asiassa keskus: maatalous ja elintarviketuotannossa, metalliteollisuudessa, kaupassa ja palveluissa sekä koulutuksessa. Turusta on hyvät liikenneyhteydet muualle Suomeen: esimerkiksi sekä junat että bussit kulkevat tunnin välein Helsinkiin (matka kestää kaksi tuntia). Laivalla pääsee päivittäin Tukholmaan ja Ahvenanmaalle. Turun lentoasemalta on myös suoria yhteyksiä Eurooppaan.

Asukkaita Varsinais-Suomessa on noin puoli miljoonaa. Varsinais-Suomen pääkaupunki Turku on yksi Suomen suurimmista korkeakoulukeskuksista (suomenkielinen Turun yliopisto, ruotsinkielinen Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu Novia, Humak, Diak). Turun talousalueella asuu  yli 330 000 ihmistä, joista  40 000 on korkeakouluopiskelijoita. Entisenä hansakaupunkina Turulla on jo perinteisesti runsaasti eurooppalaisia kontakteja. Kansainvälisyys ilmenee mm. siten, että erityisesti Turussa alle 40-vuotiaista muunkielisten osuus on jo yli 15 % ja ruotsinkielisten yli 5 % koko väestöstä.

Varsinais-Suomen suurimmat työnantajat toimivat meri-, auto, lääke-, metalli- ja elintarviketeollisuudessa. Varsinais-Suomen teollinen rakenne on hiljalleen muuttumassa ja palvelu-, asiakas- ja asiantuntijatyö yleistyy niin palvelualoilla kuin teollisuudessakin. Teollisuudessa kaivataan edelleen osaavaa perustyövoimaa. Toisaalta myös kaupan ala ja kuluttajapalvelut  palkkaavat lisää työvoimaa lähivuosina. Yksittäisinä kasvualoina voidaan mainita mm. ohjelmistokehitys, rakentaminen, energia- ja ympäristötekniikka sekä taloushallinto.

Tuotannollisesti alue on vientiorientoitunut, sillä noin puolet alueen teollisuuden tuotannosta viedään lähinnä muualle Eurooppaan. Varsinais-Suomi on palveluvaltainen alue, sillä palvelusektori työllistää 70 % kaikista työllisistä. Hallinnon ja koulutuksen keskuksena alueella on runsaasti myös julkisen sektorin työpaikkoja. Yksityisten palveluitten osalta yritys- ja asiantuntijapalveluiden kasvu on voimakasta vahvojen perinteisempien kaupan, liikenteen ja hotelli-ravintolapalveluiden rinnalla. Teollisuudessa metalli- ja teknologia-alan asema on hallitseva – esimerkkinä autoteollisuuden Valmet Automotive, laivanrakennusalan Meyer Turku Oy tai koneteollisuus ja elektroniikkateollisuus (Wärtsilä, Sandvik,  Teleste) – mutta mm. biotekniikan tulevaisuudelle luovat perustaa alan vahvan tutkimuksen ohella laaja alaan kytkeytyvä lääke- ja diagnostiikkateollisuus (Bayer, Orion, Wallac). Maatalous ja elintarviketeollisuus (Raisio, Nestle, Lunden-Jalostaja, Eckes-Granini Finland Oy) ovat edelleen merkittäviä työllistäjiä alueella ja erikoistuminen alan toiminnoissa luo edellytyksiä kehitykselle ja jatkuvuudelle.

Työttömyys on Varsinais-Suomessa ollut maan keskimääräistä tasoa hieman alemmalla tasolla ja monenlaisia avoimia työpaikkoja on avoinna suhteellisesti muuta maata enemmän. Varsinais-Suomessa tarvitaan monenlaisia ammattilaisia: niin ammattitutkinnon kuin korkeakoulututkinnon suorittaneita. Ilman ammatillista koulutusta haettavia työpaikkoja ei enää juurikaan ole tarjolla. Alan työkokemus ja tehtävään sopivat henkilökohtaiset ominaisuudet ovat toki myös tärkeitä valintakriteerejä. Hyvän suhdannetilanteen aikana alueella esiintyy työvoimapulaa monista teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen ja hoitotyön ammattilaisista.

Ammattibarometrista saat lisäinformaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missä mahdollisesti ei.

Linkit:

Covid-19 epidemia on ainakin hetkellisesti vaikuttanut alueen kahteen työmarkkinoiden kivijalkaan telakkateollisuuteen ja autoteollisuuteen siten, että telakkateollisuudessa (Meyer Turku) on jouduttu turvautumaan yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin risteilijätilausten aikataulun siirryttyä eteenpäin ja koronakriisin aiheuttaessa koko risteilijäliikenteelle todella epävarman tilanteen. Mayer Turku on investoinut tulevaisuuteen paljon ja sen suunnitelmissa oli kasvattaa kapasiteettiaan lähivuosina runsaasti, joka olisi tarkoittanut myös mittavia lisärekrytointeja.

Myös autoteollisuudessa (Valmet Automotivella) jouduttiin koronatilanteen takia käymään yt-neuvottelut, joiden seurauksena lomautettiin erilaisiin järjestelyin sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä mutta vältyttiin irtisanomisilta. Autotehtaalla on iso osa lomautetuista kuitenkin kutusuttu jo takaisin töihin, joten tilanne on alkanut pikkuhiljaa normalisoitua.

Ilahduttavan positiivista kehitystä on tapahtunut kuitenkin lääke- ja diagnostiikkateollisuudessa, joissa mittavaa rekrytointia tapahtuu epidemiasta huolimatta tai osittain jopa siitä johtuen.

Leimaa antavaa työmarkkinoille on kuitenkin yleinen epävarmuus, jonka Covid-19 epidemia niiden ylle heittää. Erityisesti telakkateollisuuden mutta myös autoteollisuuden ympärillä on laajaa alihankintaa, joten niiden tilanteet heijastelevat Varsinais-Suomen työmarkkinoille voimakkaasti.

Varsinais-Suomessa on jatkuva tarve erilaisiin sosiaali- ja terveydenhoitoalan tehtäviin (lääkärit, sairaanhoitajat ja vanhustenhuolto). Näissä tehtävissä kielitaito on usein hyvin tärkeässä asemassa.

Uutta työvoimaa tarvittaisiin enemmän myös maatalouteen (maataloustyöntekijät, lomittajat ja kesällä puutarhatyöntekijät) sekä kesäaikana ravintola-alalle tarjoilijoiksi ja kokeiksi, erityisesti saaristoon.

Työvoiman ikääntyessä työvoimasta on poistumassa työpaikkojen lisäykseen verrattuna moninkertainen määrä henkilöitä. Tästä johtuen uutta työvoimaa tarvitaan kaikilla toimialoilla ja myös niissä ammateissa, joissa työpaikkojen määrä vähenee.

Varsinais-Suomessa on työttömiä ollut vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Työvoiman kovasta kysynnästä huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin kasvanut. Toimisto- ja media-alalla työttömyyttä on suhteellisen paljon ja ulkomaalaistaustaisten työllistyminen on ollut muita heikompaa.

Ammatillisen koulutuksen puuttuminen ja/tai osaamisen vajeet suhteessa työelämän vaatimuksiin ovat yleinen työttömyyden syy. Työpaikkojen osaamisvaatimusten noustessa useissa ammateissa esiintyy siksi samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa.

Tehtävävaatimukset ovat muuttaneet muotoaan viime vuosina, pelkkä tekninen taito ei aina riitä, vaan henkilökohtaiset ominaisuudet ovat myös tärkeitä. Oppimishalu, kommunikointitaidot ja tiimihenkisyys ovat tärkeitä ominaisuuksia, joiden varaan voi rakentaa myös uusia teknisiä valmiuksia. Työ edellyttää tänä päivänä jatkuvaa kouluttautumista ja uuden oppimista.

Satakunta sijaitsee Suomen länsirannikolla. Satakunnan väkiluku  oli vuonna 2021 214 300 henkeä. Maakunnan suurimmat kaupungit ovat Pori ja Rauma. Maakunnan väestön ja työvoiman määrä on laskenut viime vuosina. Työttömyysaste vuonna 2021 oli 8,1 %, mikä on  vähän yli koko maan keskimääräisen tason. Työhallinnon rekisterissä oli vuonna 2021 keskimäärin 10 040 työtöntä työnhakijaa.

Satakunta on teollisuuden palveluksessa olevalla henkilöstöllä ja vientiosuudella mitaten Suomen teollisuusvaltaisimpia maakuntia. Satakunnan vahvoja aloja ovat teknologiateollisuus, elintarviketeollisuus, pakkausteollisuus, metsäteollisuus, energiantuotanto, kemianteollisuus, rakentaminen sekä teollisuuden teknologiat ja palvelut. Satakunnan suurimpia yritystyönantajia ovat Teollisuuden Voima Oyj, Satakunnan Osuuskauppa, HKScan Finland Oy, Boliden Harjavalta Oy ja Oras Oy. Meriteollisuuden asema on vahvistunut viime vuosina. Etenkin laivanrakennusala, Rauma Marine Constructions Oy ja sen ympärillä oleva alihankkijaketju, työllistää runsaasti sekä metallialan työntekijöitä että asiantuntijoita esimerkiksi insinööriosaamista vaativiin suunnittelutehtäviin. Nopeasti kasvava ala on automaatio-, robotiikka- ja ohjelmointialojen klusteri, joka työllistää jo nyt välittömästi lähes 1 300 henkilötyövuoden verran ja välillisesti vielä enemmän.  Muita kehittyviä aloja ovat mm. liike-elämän palvelut, hyvinvointiala sekä elämys-, kulttuuri- ja tapahtumapalvelut ja matkailu.

Satakunnan talous on kasvanut vahvasti parin viime vuoden aikana. Talouden hyvä nousuvire on näkynyt myös työllisyyden kehityksessä. Vuoden 2022 aikana on avautunut ennätysmäärä uusia työpaikkoja ja työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut alimmalle tasolle vuosikymmeniin.

Satakunnassa on tarjolla monenlaista ammatillista koulutusta sekä ammattikorkeakoulutusta. Myös yliopistotasoista koulutusta on tarjolla monipuolisesti. Porin yliopistokeskuksessa toimii neljän eri yliopiston yksiköitä ja opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoonsa opintoja eri yksiköiden opetustarjonnasta.

Ammattibarometrista saat informaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missä mahdollisesti ei.

Linkit:

Avoimia työpaikkoja on viime aikoina ollut eniten palvelu- ja myyntityössä sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä. Satakunnassa on työpaikkoja mm. kokeille, tarjoilijoille, myyjille, lähihoitajille, monenlaisille rakennusalan ammattilaisille, hitsaajille ja kaasuleikkaajille, erilaisille koneasentajille ja -korjaajille ja sähköasentajille. Myös siivoustyötä on tarjolla. Kausiluonteista työtä on etenkin maatalouden alalla sekä esimerkiksi elintarviketeollisuuden prosessityössä. Korkeampaa koulutusta vaativiin tehtäviin on Satakunnassa myös kysyntää osaajista. Esimerkiksi tekniikan aloilla on jatkuvaa rekrytointitarvetta koneinsinööreistä ja sähkö- ja automaatioinsinööreistä.

Työvoiman saatavuusongelmia on terveydenhuollon ja sosiaalialan lisäksi monilla muilla palvelualoilla sekä teollisuuden ja rakentamisen ammateissa. Pulaa työnhakijoista on sekä monissa erityisasiantuntijuutta vaativissa tehtävissä että työntekijätasolla.

Määrällisesti eniten työttömiä on rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä sekä palvelu- ja myyntityössä. Suuri ryhmä on myös ne työttömät työnhakijat, joilla ei ole mitään ammatillista koulutusta (ei ammattia tai ammatti ei tiedossa). Paljon työttöminä on myyjiä, lähihoitajia, siivoojia, yleissihteerejä ja talonrakentajia.Työttömien määrä ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen työvoiman saatavuuteen, sillä esimerkiksi lähihoitajista ja siivoojista on paljon pulaa, vaikka molempia on samaan aikaan myös paljon työttöminä. Paljon työvoiman ylitarjontaa on ainoastaan yleissihteereistä.

Kanta-Häme on maakunta eteläisessä Suomessa, ja sijaitsee noin tunnin juna- tai ajomatkan päässä pääkaupunki Helsingistä ja muista Etelä-Suomen suurimmista kaupungeista. Alueen suurin kaupunki on Hämeenlinna. Työssäkäyntialue on Kanta-Hämeen aluetta selvästi laajempi pendelöinnin ansiosta. Alueelta pendelöidään pääkaupunkiseudulle, mutta myös esim. Tampereen suuntaan. Pendelöintiä on myös pääkaupunkiseudulta maakuntaan päin. Mahdollisuudet monipaikka- ja etätyön tekemiseen ovat lisääntyneet niihin soveltuvissa työtehtävissä.

Kanta-Hämeessä asui vuoden 2021 lopussa 170 213henkilöä. Väestö on vuosien mittaan vähentynyt johtuen sekä luonnollisen väestönkasvun että kuntien välisen nettomuuton negatiivisuudesta, mutta viime vuodet maakunta on saanut muuttovoittoa kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on hieman maan keskiarvoa matalampi ja yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä korkeampi. Monien alueiden tapaan haasteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Alueen työllisyysaste on korkeampi kuin maassa keskimäärin, työttömyysaste puolestaan matalampi.

Alueen elinkeino- ja osaamisrakenne on monipuolinen. Teollisuus on ollut perinteisesti vahva elinkeino, mutta rakennemuutoksen myötä palvelualat ovat vahvistuneet. Teollisuuden osuus työpaikoista on kuitenkin edelleen maan keskiarvoa korkeampi ja vastaavasti palvelualojen osuus matalampi. Julkisen sektorin työpaikkojen osuus tuo vakautta maakunnan aluetalouteen. Alueelta löytyy myös suuria ja kansainvälistyneitä yrityksiä. Perinteisesti vahvoja toimialoja ovat kone- ja metalliteollisuus, maanviljely sekä elintarvike- ja ruokateollisuus. Alue on vahvaa bio- ja kiertotalouden, luonnonvara-alan kehittämisen ja siihen liittyvän liiketoiminnan aluetta. Aika on otollista bio- ja kiertotalouden kehittymiselle. Alueella on vahvaa ja edelleen kasvavaa matkailutoimintaa ja kehittyviä logistiikka-alueita.

Kanta-Hämeen suurimpia työllistäjiä (v. 2020) olivat Hämeenlinnan kaupunki, Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Sarastia Rekry Oy, Riihimäen kaupunki, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (FSHKY), SSAB Europe Oy, Osuuskauppa Hämeenmaa, Janakkalan kunta, Puolustusvoimat, Würth Oy, Valio Oy, Forssan kaupunki, Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, HKScan Finland Oy, Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö, Hattulan kunta, Konecranes Finland Oy ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia.

Alueella on tarjolla monenlaista ammatillista koulutusta sekä ammattikorkeakoulukoulutusta. Yliopistotasoista koulutusta joudutaan hakemaan maakunnan ulkopuolelta. Osittain kysyntään vastaa Hämeen kesäyliopisto, joka tarjoaa jopa tutkintoon tähtäävää korkeakoulutusta yhteistyössä eri yliopistojen kanssa.

Ammattibarometristä saat informaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missä mahdollisesti ei.

Linkit:

Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen. Palvelusektori on suurin työllistäjä, vaikkakin palvelualan osuus työpaikoista on matalampi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2021 julkiseen työnvälitykseen ilmoitettuja uusia avoimia työpaikkoja oli runsaasti kaupallisessa työssä (esim. myyjät, myyntiedustus- ja puhelinmyyntityö), terveydenhuolto- ja sosiaalialalla (esim. lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat), teollisuudessa (esim. metalli- ja konepajateollisuus ja elintarviketeollisuus), rakentamisessa ja logistiikka-alalla (rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät).

Työvoiman saatavuudesta on pulaa erityisesti seuraavien ammattien kohdalla (ammattibarometri):

• Erityisopettajat
• Sosiaalityön erityisasiantuntijat
• Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja
• Lähihoitajat
• Kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta)
• Psykologit
• Sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat
• Opinto-ohjaajat ja muut opetuksen erityisasiantuntijat
• Yleislääkärit
• Ylilääkärit ja erikoislääkärit
• Hammaslääkärit
• Kuulontutkijat ja puheterapeutit
• Suuhygienistit
• Fysioterapeutit
• Muut terveydenhuoltoalan työntekijät

Työvoiman saatavuusongelmien taustalla on usein työnhakijan riittämätön tai soveltumaton koulutus, vähäinen työkokemus tai erityisosaamisen puute. Matalan koulutustason tehtäviä on yhä vähemmän tarjolla ja toisaalta erityisosaamisella on kysyntää. Valmiita osaajia on entistä vähemmän ja yrityksissä tarvitaan ohjausresurssia. Kilpailu työntekijöistä on kiristynyt.

Covid-19 epidemian seurauksena kasvanut työttömyys on palautunut lähes epidemiaa edeltävälle tasolle. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset työmarkkinoille ovat vielä toistaiseksi olleet vähäiset, mutta kaikkia seurannaisvaikutuksia ei vielä ole nähty. Työmarkkinat ovat polarisoituneet entistä enemmän, sillä lyhytkestoisempi työttömyys on ennätyksellisen matalalla, mutta pitkään työttömänä olleiden määrä kasvaa. Ammattitaidon ylläpitäminen pitkittyneen työttömyyden myötä on vaikeaa. Samanaikaisesti haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa monilla aloilla ovat vaikeutuneet entisestään.

Suurin osa työttömistä työnhakijoista työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto) ja kuntakokeilussa on rakennus-, korjaus -ja valmistustyöntekijöiden ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmissä. Ammatteihin luokittelemattomien ryhmä on myös suuri.

Ammateissa voi olla samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa kun osaamis- ym. vaatimukset eivät kohtaa. Moniosaamisen tarve lisääntyy entisestään. Työvoiman saatavuuden turvaamisessa tarvitaan entistä enemmän yksilöllisiä opintopolkuja ja yrityksille yrityskohtaisia ratkaisuja.

Työvoimasta on ylitarjontaa erityisesti seuraavien ammattien kohdalla (ammattibarometri):

• Yleissihteerit
• Kuvataiteilijat
• Muusikot, laulajat, säveltäjät
• Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat
• Johdon sihteerit ja osastosihteerit
• Toimittajat
• Toimistosihteeri (terveydenhuolto)
• Pankki- ym. toimihenkilöt
• Matkatoimistovirkailijat
• Kampaajat ja parturit
• Huonekalupuusepät
• Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit, hatuntekijät
• Verhoilijat
• Käsinpakkaajat
• Käytön tukihenkilöt

Päijät-Häme on maakunta eteläisessä Suomessa, josta on hyvät yhteydet ennen muuta pääkaupunkiseudulle. Päijät-Hämeen suurin kaupunki Lahti sijaitsee noin tunnin juna- tai automatkan päässä pääkaupungista Helsingistä. Työssäkäyntialue on Päijät-Hämeen aluetta selvästi laajempi. Alueelta pendelöidään eniten pääkaupunkiseudulle ja muualle Uudellemaalle. Pendelöintiä on myös pääkaupunkiseudulta maakuntaan päin. Myös esim. Kanta-Hämeestä ja Kymenlaaksosta suuntautuva työmatkaliikenne Päijät-Hämeeseen on merkittävää. Mahdollisuudet monipaikka- ja etätyön tekemiseen ovat lisääntyneet niihin soveltuvissa työtehtävissä.

Päijät-Hämeessä asui vuoden 2021 lopussa 205 124 henkilöä. Viime vuosina alueen väestönmuutos on ollut negatiivinen johtuen luonnollisen väestönkasvun negatiivisuudesta. Maakunta on kuitenkin saanut muuttovoittoa maakuntien välisessä muuttoliikkeessä. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on maan keskiarvoa matalampi ja yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä korkeampi. Alueen työllisyysaste on matalampi kuin maassa keskimäärin ja työttömyysaste taas korkeampi ollen maakuntien kärkipäätä.

Alueella on monipuolinen elinkeinorakenne ja vientitoimintaa harjoittavia pk-yrityksiä on paljon. Yli kolmannes alueen työpaikoista on joko sosiaali- ja terveyspalveluissa tai teollisuudessa. Teollisuus työllistää huomattavasti enemmän ja rakentaminen hieman enemmän kuin koko maassa kokonaistyöllisyyteen suhteutettuna. Teollinen elinkeinorakenne on myös maakuntien keskiarvoa huomattavasti monipuolisempi. Vastaavasti maakunnan yritysten työllistävyys on koko maata vähäisempi informaatiossa ja viestinnässä, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Merkittävät uudet investoinnit mm. elintarviketeollisuuteen ja kiertotalouteen tarjoavat tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia ja alue kasvaa vahvasti sähköisen liikenteen klusterilla. Myös kauppa on suuri työllistäjä. Päijät-Häme on myös maan vahvin perheyritysmaakunta. Päijät-Hämeessä on vahvoja elintarviketeollisuuden yrityksiä ja alue on kansallisesti merkittävä vilja-alan keskittymä. Alueella on vahvaa ja edelleen kasvavaa matkailutoimintaa ja merkittävää liikunnan, urheilun, suurtapahtumien ja matkailun osaamista ja kansainvälisesti orientoitunutta alan yritystoimintaa.

Päijät-Hämeen suurimpia työllistäjiä (v. 2020) olivat Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Lahden kaupunki, Osuuskauppa Hämeenmaa, Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, Koskisen Oy, Orimattilan kaupunki, Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy

Raute Oyj, Fazer Leipomot Oy, Wipak Oy, Stora Enso Oyj, Kemppi Oy, Isku Interior Oy, Versowood Oy, Oy Hartwall Ab ja Asikkalan kunta.

Maakunnan keskuskaupunkissa Lahdessa toimii LUT-yliopisto (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto). Alueella on tarjolla monipuolisesti niin ammatillista koulutusta kuin ammattikorkeakoulu (LAB).

Ammattibarometristä saat informaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missä mahdollisesti ei.

Linkit:

Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen. Palvelusektori on suurin työllistäjä, vaikkakin palvelualan osuus työpaikoista on matalampi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2021 julkiseen työnvälitykseen ilmoitettuja uusia avoimia työpaikkoja oli eniten kaupallisessa työssä (esim. myyjät, myyntiedustus- ja puhelinmyyntityö), terveydenhuolto- ja sosiaalialalla (esim. lähihoitajat ja sairaanhoitajat), mutta myös esim.  rakentamisessa, teollisuudessa (esim. puu- ja sahatavaran prosessityöntekijät, elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät, konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat) ja logistiikka-alalla (rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät).

Työvoiman saatavuudesta on pulaa erityisesti seuraavien ammattien kohdalla (ammattibarometri):

• Sähkö- ja automaatioinsinööri
• Elektroniikan erityisasiantuntijat
• Yleislääkärit
• Ylilääkärit ja erikoislääkärit
• Ylihoitajat ja osastonhoitajat
• Hammaslääkärit
• Kuulontutkijat ja puheterapeutit
• Varhaiskasvattajat, lastentarhanopettajat
• Psykologit
• Sosiaalityön erityisasiantuntijat
• Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat
• Suuhygienistit
• Lähihoitajat
• Konetekniikan erityisasiantuntijat
• Tietoliikenteen ja tietotekniikan insinöörit

Työvoiman saatavuusongelmien taustalla on usein työnhakijan riittämätön tai soveltumaton koulutus, vähäinen työkokemus tai erityisosaamisen puute. Matalan koulutustason tehtäviä on yhä vähemmän tarjolla ja toisaalta erityisosaamisella on kysyntää. Valmiita osaajia on entistä vähemmän ja yrityksissä tarvitaan ohjausresurssia. Kilpailu työntekijöistä on kiristynyt.

Ammattibarometristä saat informaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missä mahdollisesti ei.

Covid-19 epidemian seurauksena kasvanut työttömyys on palautunut lähes epidemiaa edeltävälle tasolle. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset työmarkkinoille ovat vielä toistaiseksi olleet vähäiset, mutta kaikkia seurannaisvaikutuksia ei vielä ole nähty. Työmarkkinat ovat polarisoituneet entistä enemmän, sillä lyhytkestoisempi työttömyys on ennätyksellisen matalalla, mutta pitkään työttömänä olleiden määrä kasvaa. Ammattitaidon ylläpitäminen pitkittyneen työttömyyden myötä on vaikeaa. Alueen pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on maakuntien korkein. Samanaikaisesti haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa monilla aloilla ovat vaikeutuneet entisestään.

Suurin osa työttömistä työnhakijoista työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto) ja kuntakokeilussa on rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmissä. Ammatteihin luokittelemattomien ryhmä on myös suuri.

Ammateissa voi olla samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa kun osaamis- ym. vaatimukset eivät kohtaa. Moniosaamisen tarve lisääntyy entisestään. Työvoiman saatavuuden turvaamisessa tarvitaan entistä enemmän yksilöllisiä opintopolkuja ja yrityksille yrityskohtaisia ratkaisuja.

Työvoimasta on ylitarjontaa erityisesti seuraavien ammattien kohdalla (ammattibarometri):

• Tuote- ja vaatesuunnittelijat
• Graafiset ja multimediasuunnittelijat
• Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat
• Toimittajat
• Käytön tukihenkilöt
• Yleissihteerit
• Pankki- ym. toimihenkilöt
• Kirjastotyöntekijät
• Kosmetologit
• Kassanhoitajat ja lipunmyyjät

Pirkanmaan väestöluku oli vuoden 2022 kesäkuussa 529 000 henkilöä ja huoltosuhde 60 %. Maakunta muodostuu viidestä seutukunnasta sekä 23 kunnasta. Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Muutosta väestönluvussa oli vuosien 2020–2021 aikana 0,9 %. Työvoiman määrä oli vuoden 2022 kesäkuussa n. 250 000 henkilöä, työllisyysaste oli 74 %. Avoimien työpaikkojen keskimääräinen kertymä oli vuoden 2022 alkupuolella 13 600 kpl, mikä oli mittaushistorian suurin luku 15 vuoteen.  Vuoden 2021 lopulla yrityskanta oli Pirkanmaalla 38 900 kpl, joissa työskenteli yli 170 000 henkilöä. Aloittaneita yrityksiä vuonna 2021 oli n. 950 kpl

Vuosi 2022 jatkuu työmarkkinatilanteen osalta samankaltaisena kuin oli vuoden 2021 viimeinen neljännes. Työvoiman kysyntä kasvoi II/2021 - I/2022 aikana käytännössä kaikilla toimialoilla niin voimakkaasti, että työvoiman tarjonta ei ole pystynyt vastaamaan haasteeseen. Asiaa kuvaa parhaiten vuoden 2022 alkupuolen uusien avoimien työpaikkojen lukumäärä. Talouden kasvu tarvitsee työvoimaa, mikä on nähtävissä yritysten työpaikkailmoitusten perusteella. Vahvoja toimialoja vientisektorilla ovat metsäteollisuus, muovi-, kumi- ja kemikaalien valmistus sekä konepaja- ja metalliteollisuus.

Työttömien työnhakijoiden lukumäärä on ollut vuoden 2022 alkupuolella samalla tasolla kuin esimerkiksi alkuvuodesta 2019, eli ennen covid-19-pandemiaa. Työttömien osuus työvoiman määrästä oli vuoden 2022 syyskuussa 7,9 %. Suurimmat muutokset työvoiman kysyntään on Tampereen seutukunnan alueella, missä merkittävä osa aloista on kokenut työvoiman saatavuusongelmia. Muissa seutukunnissa tarpeet ovat selvemmin rajattavissa, lähinnä sote-sektorin, opetusalan, majoitus- ja ravitsemusalan sekä siivousalan työpaikkoihin. Uusia signaaleja työvoiman tarpeen muutoksista näkyy Etelä- ja Lounais-Pirkanmaan työvoimasektorilla, jossa kokoonpano- ja metallityöntekijöistä, elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöistä, puu- ja sahateollisuuden työntekijöistä, koneenasentajista sekä hitsaajista on pulaa.

Pirkanmaan sijainti valtakunnan keskiössä mahdollistaa monia asioita ja varsinkin Tampere on vuodesta toiseen suosituimpien asuinkuntien joukossa. Vuoden 2022 ennakkotietojen perusteella vientiyritysten tilanne näyttää hyvältä. Merkittävintä on se, että tavaraliikenteen toimivuus on todettu hyväksi ja tuotannon kapeikot ovat todennäköisesti helposti hoidettavissa. Haasteellista on ollut osaavan työvoiman saanti. Vuoden 2023 osalta on näkyvissä haasteita, jotka osittain johtuvat energian hinnasta, puolivalmisteiden ja komponenttien saannista sekä korkojen noususta.

Kokonaisuudessaan Pirkanmaan merkitys tavaraliikenteessä on 10 % koko maan tavaraliikenteestä ja liikennemäärät ovat Tampere-Helsinki välillä Suomen kolmanneksi suurimmat. Tampereen kaupunkiseudusta kahden tunnin ajomatkan sisällä toimii 80 % Suomen teollisuudesta, tehdään 80 % patenttihakemuksia, investoidaan 80 % tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista, asuu 70 % työikäisestä väestöstä sekä lähes 70 % korkea-asteen koulutuksen saaneista. Tampereen seudulla on 1300 ICT-alan yritystä, 4700 tekoälyn ja analytiikan parissa työskentelevää asiantuntijaa sekä yli 50 000 opiskelijaa korkeakouluissa ja ammattiopistossa. 

Lähteet:

Työllisyystilanne tulee lähitulevaisuudessa muuttumaan niin, että työvoimapula tulee laajemmin useita ammattiryhmiä kattavaksi ongelmaksi. Osaavan työvoiman saatavuustilannetta arvioidessa ja eri toimialoja käsiteltäessä on todettava, että osaavan työvoiman saatavuus on viimeisen puolen vuoden aikana muuttunut lähes kaikilla toimialoilla haasteelliseksi. Pk -barometrin mukaan tarpeet työllistää lisää henkilöstöä oli noin kolmannekselle yrityksistä. Pirkanmaalla on rekrytointiongelmia seuraavilla aloilla: sote-ala, metalliala, sähköala, rakentaminen, liikealan palvelut koulutustasosta riippumatta, majoitus- ravitsemisala, koulutussektori, ICT:n eräät osa-alueet. Asiaan vaikuttaa mm. palkkauspolitiikka.

Suurimmat työvoiman tarpeet koskevat seuraavia ammattikuntia: kone- ja sähkötekniikka,  rakennusinsinöörit, ICT-alan työntekijät, kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat, palkanlaskijat, keittiöpäälliköt, siivousalan esimiehet, kiinteistöhuollon henkilöstö, koko talonrakennusala ja sen tehtävät kuten muurarit, talonrakentajat, kirvesmiehet, betoniraudoittajat, putkistoasentajat, ilmastointiasentajat, hitsaajat, koneistajat/koneenasentajat, moottoriajoneuvoasentajat, rakennussähkö- ja muut sähköasentajat, kokoonpanotyötekijät: konepajat ja sähkölaitealalla, kuorma-auton ja maansiirtokoneiden kuljettajat, avustavat rakennustyöt sekä avustava keittiötyöntekijät ja pikaruokatyöntekijät. Listauksesta on poisluettu julkisen sektorin työvoimatarpeet.

Lähteet:

Työttömien työnhakijoiden lukumäärä on ollut vuoden 2022 alkupuolella samalla tasolla kuin esimerkiksi alkuvuodesta 2019, eli ennen covid-19-pandemiaa. Osaavan työvoiman saatavuus on viimeisen puolen vuoden aikana muuttunut lähes kaikilla toimialoilla haasteelliseksi. 

Pirkanmaan osalta työvoimasta on ylitarjontaa erityisesti seuraavien ammattien kohdalla,  seutukuntien yhteenveto työmarkkinatilanteen kehityksestä:

• Kuvataiteilijat
• Muusikot, laulajat ja säveltäjät
• Yleissihteerit
• Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat
• Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit, hatuntekijät
• Johdon sihteerit ja osastosihteerit
• Tuote- ja vaatesuunnittelijat
• Graafiset ja multimediasuunnittelijat
• Yhteiskunta- ja kulttuuritutkijat
• Valokuvaajat
• Matkatoimistovirkailijat
• Myyjät

Lähde:

Kymenlaakso sijaitsee runsaan sadan kilometrin päässä pääkaupunki Helsingistä. Alueella on asukkaita 162 800. Kymenlaakso koostuu kahdesta keskusalueesta ja niitä välittömästi ympäröivästä maaseudusta. Etelämpänä, meren rannikolla oleva Kotkan-Haminan seutu sekä pohjoisempana oleva Kouvolan seutu ovat asukasluvultaan melko samansuuruiset. Alue on menettänyt väestöään maan sisäisessä muuttoliikkeessä, mutta on saanut toisaalta lisäväestöä siirtolaisuudesta. Korona-aikana poismuutto on selvästi hidastunut. Työikäinen väestö vähenee koko väestöä nopeammin. Vuonna 2021 työttömien osuus työvoimasta oli 12,6  % (koko maa 11,4 %, TEM Työnvälitystilasto).

Sijainti ja logistiikan kehittäminen ovat Kymenlaakson vahvuuksia. Kymenlaaksoa ja koko Kaakkois-Suomea luonnehtii toisaalta sijainti lähellä pääkaupunkiseutua ja toisaalta Venäjän naapuruus ja suurkaupunki Pietarin läheisyys. Aluetta halkoo Helsingistä Kouvolan kautta Venäjälle menevä rautatie ja toisaalta etelä-pohjoissuuntainen, erityisesti tavaraliikenteen käytössä oleva rautatie.  Alueelta käydään melko paljon työssä Helsingissä ja sen ympäristökunnissa. Junamatka Kouvolasta Helsinkiin kestää 1,5 tuntia.Työllisiä on eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa. Teollisuudella on edelleen merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa. Maakunnan vahva vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Sellu- ja paperiteollisuuden sekä metalliteollisuuden ohella teollisuudenaloista ovat edustettuina mm. rakennusaine-, kemian- ja elintarviketeollisuus. Käynnissä oleva rakennemuutos on vähitellen monipuolistanut elinkeinorakennetta. Uutta kasvua haetaan entistä vahvemmin perinteisten alojen tukemisesta ja uudistamisesta (mm. metsäteollisuus, metalliteollisuus, älylogistiikka, matkailun kehittäminen, elintarvikeala), mutta myös kokonaan uusilta toimialoilta (mm. pelillistäminen, av-ala, kyberturvallisuus, älykkäät pakkaukset). Kauppa ja logistiikka työllistävät Kymenlaaksossa runsaasti henkilöitä. Matkailu ei ole vielä kovin suuri toimiala.   Suurimpia työllistäjiä ovat isojen kaupunkien lisäksi Kymsote, Kymen seudun osuuskauppa, puolustusvoimat, Steveco, VR ja UPM. 

Julkisen vallan palvelut ovat tärkeitä työllistäjiä.  Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella Tulli,  rajavartiosto ja  puolustusvoimat  ovat merkittäviä julkisen sektorin työllistäjä. Maatalous on työvoiman supistumisesta huolimatta edelleen tärkeä toimiala, joka tarjoaa jonkin verran sesonkityöpaikkoja.

Ammattibarometrista saat lisäinformaatiota ammattien lyhyen ajan kysyntänäkymistä.

Linkit:

Työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettiin vuoden 2021 tammi-joulukuussa noin 18 600 uutta työpaikkaa eli 14 % prosenttia enemmän kuin edellisvuonna (koko maa +14 %). Avoimia työpaikkoja oli eniten toimisto- ja laitossiivoojille, myyjille, lähihoitajille, myyntiedustajille, kodinhoitajille sekä kiinteistöhuollon työntekijöille.

Maakunnassa on jatkuvasti pulaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä.  Etenkin   lääkäreistä, lähi- ja sairaanhoitajista, hammaslääkäreistä, röntgenhoitajista ja psykologeista on pulaa. Myös ravintola- ja suurtaloustyöntekijöistä on suuri pula. Metallialan osaavista ammattilaisista on kysyntää. Teollisuudessa on kysyntää mm. insinööreistä ja kansainvälisen kaupan osaajista. .

Joitakin töitä voi palveluammateissa saada myös vähäisellä työkokemuksella, mutta yleinen vaatimus on alalle sopiva koulutus ja työkokemus sekä yleensä myös suomen kielen taito.

Ammattitaitoisia työnhakijoita on joillain aloilla vaikea löytää. Hakijoiden joukossa on niin vastavalmistuneita nuoria, kuin jo työelämässä pitkäänkin toimineita. Esimerkiksi sihteeri- ja toimistotyön ja monien palveluiden kuten mainostamisen ja markkinoinnin hakijoita on paljon tarjolla. Asiantuntijatyön merkitys näkyy rekrytoinneissa, ja kaikkiin töihin ei ole saatavilla paikallisia työnhakijoita. 

Etelä-Karjalan alue koostuu kahdesta melko lähekkäin sijaitsevasta kaupunkikeskusalueesta ja niitä ympäröivästä vireästä maaseudusta. Asukkaita on noin 125 400. Keskuksista isompi on Lappeenranta, idempänä oleva Imatra on pienempi. Etelä-Karjalan sijainnin merkittävin piirre on Venäjän ja suurkaupunki Pietarin läheisyys. Alueelta on hyvät maantieyhteydet rajan yli. Toisaalta pääkaupunkiseutukaan ei ole kaukana. Alue menettää jonkin verran väestöään maan sisäisessä muuttoliikkeessä, mutta saa toisaalta lisäväestöä siirtolaisuudesta. Työikäinen väestö vähenee koko väestöä nopeammin.  Etelä-Karjalassa työttömien määrä oli mikä on 5 410 henkilöä (-7 %) vähemmän kuin viime vuonna. Verrattuna vuoteen 2019, oli työttömien määrä laskenut Etelä-Karjalassa viisi prosenttia. Elokuun 2022lopussa Etelä-Karjalan työttömistä työnhakijoista oli ulkomaiden kansalaisia 601 (+80, +15 %). 

Työttömiä ukrainalaisia on alueellamme määrällisesti katsottuna vähän (yhteensä 197 henkilöä) mutta kokonaismäärä on kasvanut viimekuukausina runsaasti, eli peräti 838 %. Ukrainalaiset työttömät korostuvat erityisesti Imatralla, jossa kaupungin työttömistä 4 % on ukrainalaisia (50 henkilöä). Ukrainalaiset ovat venäläisten jälkeen toiseksi suurin ulkomaalaisten ryhmä Kaakkois-Suomessa.

Maakunnan kaksi suurinta työllistäjää ovat terveys- ja sosiaaliala sekä teollisuus.  Etelä-Karjalassa sijaitsee yksi Euroopan merkittävimmistä metsäteollisuuden keskittymistä.   Myös monet muut alueen vahvat toimialat, kuten metalliala, koneiden ja laitteiden korjaus sekä varastointi ja liikennettä palvelevat alat, kytkeytyvät tiiviisti metsäteollisuuteen.  Metsä- ja biotalousosaamisen lisäksi alueella on vahva ympäristö- ja energia-alan osaamiskeskittymä, johon syntyy uusia innovaatioita ja uutta kasvuhakuista liiketoimintaa. Etenkin Lappeenranta on profiloitunut energiatalouden, kiertotalouden ja kestävän liiketoiminnan osaamisen edelläkävijäksi. Energia- ja ympäristöalan yrityksissä erityisesti palvelu- ja asiantuntija-alat luovat isoja mahdollisuuksia Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa  voi opiskella tekniikan ja kauppatieteiden ohella myös yhteiskuntatieteitä. Yliopisto vauhdittaa merkittävästi myös alueen yritystoimintaa. Suurimpia työllistäjiä isojen kaupunkien lisäksi ovat Eksote, Stora Enso, Saimaan tukipalvelut, LUT, UPM ja Ovako. Myös rajaan liittyvät palvelut ovat tärkeitä työllistäjiä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut Etelä-Karjalassa yrityksiin enemmän kuin muualla Suomessa. EU:n ulkopuolisessa viennissä Ukraina on Etelä-Karjalan viidenneksi suurin vientimaa ja Venäjä seitsemänneksi suurin. Etenkin Venäjän kauppaan on ennakoitavissa merkittäviä vaikutuksia. Etelä-Karjalasta Venäjälle on mm. metsäteollisuuden, metalli- ja konepaja-, kemian- ja kaivannaisteollisuuden ja teknologiatuotteiden vientiä. Venäjältä Suomeen tulee maakaasun ja öljyn lisäksi mm. puuraaka-aineita ja mineraaleja. Venäläismatkailu Etelä-Karjalassa on ollut käytännössä pysähdyksissä jo kaksi vuotta koronapandemian vuoksi, eikä muutosta Ukrainan sodan myötä ole lähiaikoina näkyvissä.

Linkit:

Kaakkois-Suomen TE-toimistossa oli elokuun aikana avoinna 2 554 uutta työpaikkaa.

Määrä on 4 % suurempi edellisvuoteen verrattuna. Uusista avoimista työpaikoista 84 % oli yrityksissä. Yli vuoden kestävää työsuhdetta tarjottiin 65 % uusista työpaikoista. Eniten uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin myyjille, lähihoitajille, myyntiedustajille, kodinhoitajille sekä toimisto­ ja laitossiivoojille.

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys laski viime vuodesta melkein kaikissa ammattiryhmissä. Eniten laskua tapahtui rakennus, korjaus ja valmistustyöntekijöiden ryhmässä. Lasku oli suurta myös palvelu ja myyntityöntekijöiden ryhmässä. Suhteellisesti eniten laski erityisasiantuntijoiden työttömyys. Ammattiryhmistä sotilaiden työttömyys nousi.

 Avoimien työpaikkojen määrä nousi edellisvuodesta eniten asiantuntijoiden sekä palvelu­ ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmissä. Suhteellisesti nousu oli suurinta maanviljelijöille ja metsätyöntekijöille ilmoitetuissa paikoissa. Prosessia ja kuljetustyöntekijöille ilmoitettujen paikkojen määrä laski. Eniten uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin myyjille, lähihoitajille. myyntiedustajille, kodinhoitajille sekä toimisto ja laitossiivojille.

Tulevaisuuden kasvavia aloja ovat mm. energia- ja ympäristöala, ICT sekä hyvinvointi- ja urheilumatkailu.  

Lappeenrannassa on jo suuri tietotekniikka-alan osaamiskeskittymä, joka kasvaa voimakkaasti. Tarvetta olisi esimerkiksi yliopisto- tai ammattikorkeakoulutaustaisille it-myynnin osaajille, digisuunnittelijoille ja ohjelmistokehittäjille. Kyse ei ole pelkästään ohjelmistoyrityksistä, vaan tarve koskee niin teollisuutta kuin monia muitakin toimialoja.  Myös osaaville ympäristö- ja energia-alan sekä sote-alan työntekijöille (erityisesti lääkäreille, bioanalyytikoille, sosiaalityön erityiasiantuntijoille, lähihoitajille) on kysyntää. Metallialalla osaavista ammattihenkilöistä on pulaa, samoin ravintola-alan työntekijöistä ja sähkö- ja automaatioinsinööreistä.  

Tällä hetkellä työvoimapula näkyy monella eri alalla. Työttömien määrä on laskenut kaikissa Kaakkois-Suomen kunnissa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Etelä-Karjalassa 9,6 %.

Sihteeri- ja toimistotyön, käytön tukihenkilöiden ja mainonnan ja markkinoinnin osalta on ylitarjontaa. Etelä-Karjalassa on uusia avoimia työpaikkoja huomattavasti enemmän kuin vuosi sitten. Myös työnhakijoiden määrä on myös laskenut viime vuoteen verrattuna selvästi.   Asiantuntijatyön merkityksen kasvu näkyy rekrytoinneissa, ja kaikkiin töihin ei ole saatavilla paikallisia työnhakijoita. 

Etelä-Savo on 131 175 asukkaan harvaanasuttu luonnonkaunis maakunta Itä-Suomessa. Asukkaita on maaneliökilometriä kohti keskimäärin vajaa 11. Etelä-Savon  17 100neliökilometrin pinta-alasta  22 prosenttia on sisävesiä, mikä aiheuttaa osaltaan aluerakenteen hajanaisuutta ja etäisyyksien kasvamista. Etelä-Savo on yksi Suomen merkittävimmistä vapaa-ajanasutuksen alueista. Vapaa-ajanasutus ja kotimaan matkailun kasvanut volyymi on tänä kesänä näkynyt myönteisesti palvelukysynnässä. Mökkimatkailuyritykset ovat toimineet pääosin hyvällä käyttöasteella.

Heinäkuussa  2022 Etelä-Savon työttömyysaste oli 10,2 %.  Kaikkiaan työttömänä on 5719 henkilöä, joista lomautettuja on noin 290. Työmarkkinoilla avautuu eläke- ja muun poistuman seurauksena vuosina  2022 -  2025  työmahdollisuuksia lähes 10 000 työntekijälle, vaikka tuotannollinen rakennemuutos hävittääkin osan "perinteisten alojen" työpaikoista lopullisesti.  Myös ulkomaalaiselle työvoimalle on jo nyt ja  jatkossa  enenevästi kysyntää.

Ympärivuotisia työpaikkoja Etelä-Savossa on noin 48 000. Työvoiman kysyntä kasvaa kesäkautena, koska matkailu ja maatalous ovat alueella merkittäviä toimialoja. Pendelöinti on melko vähäistä, mikä ainakin osittain johtuu siitä, että työmatkaliikenne on kaupunkeja lukuun ottamatta pääosin omien kulkuneuvojen varassa. Erityisesti maaseutukuntiin on työvoiman liikkuvuus nihkeää.

Ammattibarometrista saat informaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missä jopa ylitarjontaa. Syyskuussa  2022 pulaa on Etelä-Savossa ja erityisesti Pieksämäellä terveys- ja sosiaalialan ammattihenkilöstöstä, erityisesti vanhus- ja vammaispalveluissa. Seutukunnittain ja kunnittainkin tilanne vaihtelee suuresti.

Linkit:

Työvoimasta tulee lähivuosina olemaan tarvetta ainakin terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammateissa, joissa on kelpoisuusvaatimukset.  Suurin kysyntä määrällisesti on lähihoitajista ja sairaanhoitajista. Suuri haaste on kuitenkin sosiaalipalvelujen työvoiman saannissa. Pieksämäen osalta arvioimme, että vanhustenhoidon ja kehitysvammaisten hoitotyön vahva merkitys säilyy ja työvoimasta tulee olemaan jopa pulaa. Maatalouden kausitöissä ulkomaisen työvoiman merkitys on keskeinen. Etelä-Savon maatilat työllistävät vuosittain kausityössä jopa 3 000 ulkomaalaista työntekijää. Koronan aiheuttamat liikkumisrajoitukset ovat siten aiheuttaneet suuria ongelmia. Tarjolla olevasta maataloustyöstä osa on vaativaa ammattityötä ja osa avustavaa työtä. Maakuntastrategian ytimet Etelä-Savossa ovat metsä, vesi ja ruoka. Erityisesti metsäketjun alkupäähän (korjaus, kuljetus) tarvitaan suuri määrä työntekijöitä. Teollisessa työssä ja mm. siivoustyössä on avoimia, osin vaikeasti täytettäviä paikkoja. Etelä-Savossa lähes kaikki yritykset ovat kohtalaisen pieniä, joten nimien luetteleminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Etelä-Savon määrällisesti merkittävin työvoimareservi ovat edelleenkin työttömät työnhakijat, mutta hoiva-alalla reservi on todella vähissä, erityisesti Pieksämäellä. Esimerkiksi myyjän ammatissa ja toimistotyöntekijän ammatissa on runsaasti määrällistä työvoimareserviä, mutta näissäkin ammateissa on osin vaativaa erityisosaamista edellyttäviä tehtäviä, joihin ei kaikissa osissa maakuntaa löydy soveltuvia tekijöitä.  Ammatillista ja alueellista liikkuvuutta on markkinoitava työnhakijoille, sillä avoimeksi tulevia työpaikkoja alan tehtäviin on jatkossa yhä vähemmän.

Maa- ja metsätalouden työt ovat paljolti kausiluonteisia ja talvikautena näissä ammateissa on paljon työttömyyttä. Korona-aika on ollut maatalousvaltaisessa maakunnassa hankala, koska ulkomaista työvoimaa käytetään paljon.

Työttömien määrä maakunnassa on laskenut koko kuluvan vuoden ajan ja pysytellyt koronaa edeltävän vuoden (2019) alapuolella. Pohjois-Savon työttömien osuus työvoimasta on 8,7 %. Pohjois-Savon vahvuuksia on maakunnan monimuotoisuus, vahvat kansainvälisen tason vientiyritykset, kasvava Kuopion seutu sekä vahva maaseutu.  Palvelujen osuus sekä työpaikoista että työllisistä on keskimääräistä pienempi. Julkisen sektorin osuus työpaikoista on koko ajan vähenemässä. Väestön tulotaso on hiukan koko maata alhaisempi. Väestöä alueella on noin 250 000. Pienissä maaseutukunnissa syntyvyys on huomattavasti kuolleisuutta pienempi. Väkimäärä Pohjois-Savossa on viimeisten vuosien aikana hiukan laskenut. Kuopio on maakunnan vetovoimainen kasvukeskus. Kuopion seutu on työmarkkinoiltaan monipuolinen ja seudusta on muodostunut Itä-Suomen merkittävin kaupan alan keskittymä. Maahanmuuttajien määrä on Pohjois-Savossa vielä maan keskiarvoa alhaisempi, mutta kasvussa. 

Pohjois-Savon työllisyysaste on tasaisesti vuosittain noussut vuodesta 2016 alkaen, lukuun ottamatta vuotta 2020, jolloin työllisyysaste pysyi edellisen vuoden tasolla. Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoimapula ovat muodostuneet odotettua suuremmaksi työllisyyden kasvun esteeksi. Työvoima on koulutettua, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ei ole yhtä paljon kuin maassa keskimäärin. Alueella sijaitsee erityisesti lääketieteellisestä koulutuksestaan tunnettu Itä-Suomen yliopisto. Nuorten työttömien määrä on laskenut jopa muuta työttömyyttä nopeammin.  Pitkäaikaistyöttömiä Pohjois-Savossa on 3900. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi hyvin loivaan laskuun jo noin vuosi sitten. Nyt pitkäaikaistyöttömiä on 12 % vähemmän kuin vuosi sitten

Ammattibarometrista saat informaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missä mahdollisesti ei.

Linkit:

Ammatteja, joihin erityisesti tarvitaan työntekijöitä, ovat hoitotyön osaajat, hitsaajat ja puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät. Lisäksi puhtaanapitoalan osaajista ja rakennusalan työnjohtajista on pulaa. Myös IT-alalla paljon pulaa osaajista, vaikka kaikki paikat eivät ole julkisessa haussa (piilotyöpaikat).

Metallialalla on ollut avoinna erityisesti koneistajan ja hitsaajien paikkoja, joihin on haettu korkeaa osaamista ja ammattitaitoa. Metallialan työpaikkoja on ollut tarjolla erityisesti vientiteollisuuden parissa. Myös biotalouden odotetaan lisäävän teollisen alan työpaikkojen tarjontaa lähivuosina.

Ravintolatyöntekijöiden paikat ovat pääosin työvoiman vuokrausyritysten välittämiä paikkoja, joissa on runsaasti työmahdollisuuksia. Erityisesti kokeista ja ravintoalan tekijöistä on kysyntää. Talvimatkailun osalta laskettelukeskus Tahkon alueella on erittäin runsaasti sekä ravintola- että muuhun matkailuun liittyvän toiminnan työpaikkoja. Matkailun osalta työpaikat keskittyvät Tahkon lisäksi Kuopion alueelle. Kielitaitovaatimuksena asiakaspalvelutehtävissä on pääsääntöisesti suomen kieli, mutta muissa tehtävissä englannin kielellä pärjää yhä useammin.

Kaupallisella alalla on myös hyvin työmahdollisuuksia puhelinmyynnissä, jossa palkkaus perustuu osin provisiopalkkaukseen. Kaupan alan työllistävyys on voimakkainta Kuopion seudulla. Puhdistuspalvelualan tehtäviä on auki runsaasti kaupunkiseuduilla sekä Tahkon matkailukeskittymässä.

Marjanpoimintaan tarvitaan kesä-heinäkuussa runsaasti poimijoita mansikkatiloille. Marjanpoimintapaikat ovat pääasiassa Sisä-Savon seudulla. Erityisesti Ylä- ja Koillis-Savon alueilla on ollut tarvetta myös tilatyöntekijöille.

Pohjois-Savossa kysyntä on niukkaa yleissihteereistä sekä graafisen ja multimedia-alan työntekijöistä. Myös käytöntukihenkilöitä ja tieto- ja viestintäteknologian asentajia on alueella runsaasti.

Pohjois-Karjala on  163 000 asukkaan maakunta Itä-Suomessa. Alueen väkiluku on ollut vähenevä 1990-luvulta alkaen ja työikäisten osuus väestöstä pienenee ikääntyneen väestön osuuden suuretessa. Vuosittainen muutaman sadan henkilön maahanmuutto on tasapainottanut hieman väestötappiota ja ulkomaalaisten osuus väestöstä kasvaa vähitellen. Vuonna  2021 noin  4,4 % väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia.

Pohjoiskarjalaisista noin 77 000 asuu maakunnan keskuksessa Joensuussa. Joensuu on vetovoimainen opiskelukaupunki, missä sijaitsevat Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus, jossa opiskelee n. 9 000 opiskelijaa sekä Karelia-ammattikorkeakoulu, jossa on lähes 4 000 opiskelijaa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria tarjoaa ammatillista koulutusta yhteensä n.  17 000 opiskelijalle Joensuun lisäksi myös viidessä muussa Pohjois-Karjalan kunnassa.  

Alueen vahvuuksia ovat mm. luonnonvarat, monipuolinen koulutusjärjestelmä, vahva osaaminen erityisesti metsä-, teknologia- ja muovialoilla sekä metsäbiotaloudessa.

Pohjois-Karjalassa on noin 60 000 työpaikkaa. Työpaikoista 73 % on palveluissa, 21 % jalostuksessa ja 6 % alkutuotannossa. Maakunnassa on yli 11 000 yritysten toimipaikkaa, joissa on henkilöstöä yhteensä noin 33 500. Maakunnan suurimpia työnantajia teollisuusyrityksistä ovat Abloy Oy (lukot, lukitusjärjestelmät), John Deere Forestry Oy (metsäkoneet) ja Medisize Oy (muovituotteet), Thermo Fisher Scientific Oy (laboratoriolaitteet), Binderholz Nordic Oy (puunjalostus) sekä kaupan alalla Pohjois-Karjalan Osuuskauppa.

Vuonna 2021 Pohjois-Karjalan maakunnan työllisyystilannekoheni merkittävästi koronavuotta 2020 paremmaksi. Työttömien määrä vuoden lopussa oli 18 % edellistä vuodenvaihdetta  pienempi. Työttömien osuus työvoimasta oli vuoden 2021 aikana Pohjois-Karjalassa keskimäärin  14,2 %, kun se koko maassa oli  11,4 %.

Vaikka työttömiä on paljon, on osalla työnantajista vaikeuksia saada työntekijöitä korkeatasoista osaamista vaativiin tehtäviin, mutta myös vähäistä koulutusta tai kokemusta edellyttäviin suorittavan työn tehtäviin. Työvoiman saatavuudessa on ongelmia erityisesti Joensuun seudun ulkopuolella. Ulkomaalaisten työnhakijoiden määrän toivotaan lisääntyvän.

Ammattibarometrista saat informaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missä mahdollisesti ei.

Linkit:

Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimistoon tuli vuonna 2021 haettavaksi noin 20 000 työpaikkaa. Suuri osa haettavaksi tulleista työpaikoista oli terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, jossa eniten työpaikkoja oli lähihoitajille,  sairaanhoitajille ja sosiaalityöntekijöille. Myyntiin liittyviä erilaisia työpaikkoja oli myös haettavana huomattavan paljon. Kysyntä oli lisäksi runsasta rakennusalan ammattilaisista, ravintola-alan ammattilaisista, muovituote- ja metalliteollisuuden työntekijöistä, sekä kiinteistöhuollon erilaisista työntekijöistä. Maakunnassa ennakoidaan olevan jatkossa pulaa terveydenhuoltoalan erikoisammattilaisista kuten hammaslääkäreistä, yleis- ja erikoislääkäreistä psykologeista, puheterapeuteista ja toimintaterapeuteista. Sairaanhoitajista, lähihoitajista ja sosiaalialan asiantuntijoista kysyntä jatkuu vilkkaana. Ict-alalla puutetta on koodareista.  Teollisuudessa ja rakennusalalla haetaan hitsaajia, levyseppiä, kirvesmiehiä, muoviteollisuuden prosessityöntekijöitä sekä muita erityisosaajia.

Työpaikkoihin haetaan pääsääntöisesti hyvän ammattitaidon ja/tai koulutuksen omaavia henkilöitä, mutta varsinkin rutiiniluonteisen, suorittavan työn tehtäviin riittää vähäisempikin koulutus ja kielitaito.

Yritykset hakevat työntekijöitä yhä suuremmassa määrin suoraan yritysten nettisivujen välityksellä.

Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2021 työttömiä työnhakijoita keskimäärin 10 000 henkilöä/kuukausi. Eniten työttöminä työnhakijoina oli rakennustyöntekijöitä, myyjiä, kiinteistöhuollon työntekijöitä, lähihoitajia, toimistotyöntekijöitä, ravintola-alan työntekijöitä ja ajoneuvonkuljettajia. Valtaosalla työttömistä on vähintään keskiasteen koulutus.

Ylitarjontaa alueella ennakoidaan olevan mm. yleissihteereistä,  mainonnan, markkinoinnin ja media-alan asiantuntijoista sekä kulttuuri- ja taidealojen edustajista.

Asukkaita Keski-Suomessa olielokuussa 2022 yhteensä 272 698, joista reilusti yli puolet asui maakunnan keskuskaupungin Jyväskylän seutukunnassa. Perinteisesti muuttotilastoissa vain Jyväskylä on ollut muuttovoitollinen, mutta koronapandemian myötä myös moni pienempi kaupunki ja kunta oli muuttovoitollinen vuonna 2021. Koko maakunta oli muuttovoitollinen ensimmäistä kertaa 5 vuoteen.

Maahanmuutto keskittyy Jyväskylän seudulle, jossa vetotekijänä toimivat mm. korkeakoulut. Muualla maakunnassa maahanmuuttajia työllistävät erityisesti mm. maa- ja metsätalous sekä metalliteollisuus.

Keski-Suomessa on kuusi seutukuntaa ja 22 kuntaa. Useiden maakuntien tapaan maakunnan sisäinen seudullinen kehitys on kaksijakoista: maakunnan keskusalue menestyy ja menestys ruokkii itseään, kun taas maaseutualueet kehittyvät heikommin ja väestön vähentyminen rapauttaa seutujen elinkeinotoiminnan perusteita.

Keski-Suomen elinkeinoelämän luontaisia vahvuuksia ovat koneisiin ja laitteisiin, asumiseen ja rakentamiseen sekä bioenergiaan liittyvä yritystoiminta. Maakunnan elinkeinorakenteessa on tapahtunut selkeä siirtymä. Alkutuotannosta on vähentynyt huomattavasti työpaikkoja useilla Keski-Suomen seuduilla. Palvelualojen työpaikat sitä vastoin lisääntyvät. Viime vuosina palvelualojen kasvu on ollut Jyväskylän seu­dulla maamme kärkeä. Hyvinvointipalvelut ja osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut sekä ICT ovat viime vuosina olleet kasvualoja. Teollisuuden merkitys alueen elinkeinotoiminnalle on edelleen suuri.  Biotuotetehdas ja siihen kytkeytyvä innovaatiotoiminta Äänekoskella on luonut työllistymismahdollisuuksia koko maakunnassa. Lisäksi Keski-Suomessa on erittäin monipuolinen ja moniasteinen koulutustarjonta. Oppilaitosverkko kattaa koko maakunnan ja Jyväskylä tarjoaa yliopistotason opetusta. Alueen haasteita ovat pula osaavasta työvoimasta ja kohtaanto-ongelma. Suurimpiin yritystyönantajiin kuuluvat mm. Keskimaa, Valmet, K-ryhmä, Metsä Group, Valmet ja Gofore.

Linkit:

Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun 2022 aikana avoimia työpaikkoja yhteensä 6 348. Avoimia työpaikkoja oli eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä hoivatyössä, ravintola-alalla, myyntityössä sekä rakennus- korjaus- ja valmistustyössä.

Työvoiman ikääntyessä työvoimasta on poistumassa työntekijöitä. Tästä johtuen uutta työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa myös niissä ammateissa, joissa työpaikkojen määrä nyt vähenee. Keski-Suomessa on paikallisesti tällä hetkellä sosiaali- ja terveysaloilla sekä palvelu-, metalli- ja rakennusaloilla vaikeuksia saada riittävästi koulutettua työvoimaa (sairaanhoitajat, erityisesti sosiaalityöntekijät, lähihoitajat, myyjät, sähkö- ja putkiasentajat, hitsaajat sekä esim. rakennusalan työnjohto, betonielementtityöntekijät ja raudoittajat). Lisäksi ICT-alalla on pulaa osaavasta työvoimasta.

Keski-Suomessa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 2022 yhteensä 13 144. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,6 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli 37,5 %.

Työttömyys on todennäköistä aloilla, joilla on paljon hakijoita suhteessa avoimiin työpaikkoihin. Keski-Suomessa on esimerkiksi runsaasti työttömiä yleissihteereitä, paino- ja sitomoalan ammattilaisia, graafikkoja, kulttuurialan ammattilaisia sekä vaatteiden valmistajia.

Ilman koulutusta tai tutkintoa oleville on tarjolla hyvin niukasti työmahdollisuuksia. Kielitaidon merkitys korostuu useilla aloilla, mutta vaatimukset vaihtelevat työpaikan mukaan.

Etelä-Pohjanmaa sijaitsee maan keskiosassa Länsi-Suomessa. Alueella asuu   191 000 henkilöä. Erityisen suuri puute työvoimasta oli sosiaali- ja terveysalalla, teknologiateollisuudessa, ICT-alalla ja palvelualoilla, erityisesti horeca-kokonaisuudessa. Lähtökohtaisesti maakunnan työvoimapula on kroonistunut ja osaavan työvoiman saatavuushaasteet ovat arkipäivää lähestulkoon kaikilla toimialoilla.

Työttömien työnhakijoiden määrä oli loppukesällä edelleen laskusuunnassa, mutta laskuvauhdissa on havaittu hidastumista. Elokuun lopussa rekistereissä oli noin 5 100 työtöntä

työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden osuus Etelä-Pohjanmaan työvoimasta oli 5,9 prosenttia, joka oli Manner-Suomen toiseksi alhaisin.

Sekä nuorten että yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on koko maata hieman korkeampi. Viime vuosina maakunnan väestökehitys on ollut polarisoitunutta. Väestöpohja on kasvanut ainoastaan Seinäjoella. Muissa kunnissa väestökehitys on ollut negatiivista. Erityisenä haasteena monen kunnan osalta on nuorten ikäluokkien väheneminen ja elinkeinotoiminnan edellytysten heikkeneminen. Ulkomaalaisten osuus maakunnan väestöstä on verrattain alhainen, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana maahanmuuttajien määrä on ollut kasvussa.

Työmatkaliikenne maakunnan sisällä suuntautuu lähikunnista Seinäjoelle. Maakunnan ulkopuolella käydään töissä eniten Vaasassa.

Etelä-Pohjanmaan vahvoja toimialoja ovat elintarviketeollisuus ja siihen liittyvä alkutuotanto. Korostuneessa asemassa ovat myös rakentaminen, metalli- ja konepajateollisuus, puunjalostamiseen liittyvä teollisuus sekä vähittäiskauppa. Elintarviketeollisuuden alalla alueella on isoja tuotantolaitoksia mm. Atria Oyj:llä, Altia Oyj:llä ja Valio Oy:llä. Metalliteollisuudessa on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta myös muutamia suurempia. Kärkiyrityksiä ovat mm. Finn-Power Oy, ja MSK Group Oy. Puuala on joutunut viime vuosien aikana alueella uusien haasteiden eteen, mutta uuttakin alalle on syntynyt, kuten massiivipuulevyrakentamiseen pohjaavia CLT-tuotantolaitoksia. Vähittäiskaupan alalla tunnetuin yritys on Veljekset Keskinen Oy:n Tuurin kyläkauppa, mutta myös Seinäjoen Ideapark on huomattava työllistäjä. Kaupan ja palveluiden merkitys työllistäjänä on vakaassa kasvussa.

Teknologiateollisuus ja puutuoteteollisuus ovat työllistäneet koulutettuja ammattitaitoisia työntekijöitä. Erikoisosaamista vaativiin työtehtäviin rekrytoidaan sekä uutta että poistumaa korvaavaa työvoimaa. Taloudellisen kasvun myötä osaavan työvoiman riittävyys on jo aiheuttanut alueelle rekrytointiongelmia. Koronatilanne on heikentänyt kysyntää, mutta erityisesti teknologiateollisuudessa osaavan työvoiman haasteet ovat edelleen merkittäviä.

Maakunnan elintarviketeollisuus työllistää paljon kesätyöntekijöitä. Kausityöntekijöitä tarvitaan myös matkailualalla. Kauhavalla sijaitseva elämyspuisto Powerpark rekrytoi kesäkaudelle runsaasti työvoimaa määräaikaisiin työsuhteisiin.

Ammattibarometrista saat informaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missä mahdollisesti ei.

Linkit:

Terveydenhuolto- ja sosiaalialalla on avoimia työpaikkoja monenlaisissa tehtävissä (yleislääkärit, yli- ja erikoislääkärit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, hammaslääkärit, suuhygienistit, kuulontutkijat ja puheterapeutit, psykologit, sosiaalityön erityisasiantuntijat). Sijaisuuksien ja muiden määräaikaisten töiden lisäksi alalla on enenevässä määrin tarjolla myös vakituisia paikkoja. Toimialalla tulee olemaan jatkossakin selkeää lisätyövoiman tarvetta, mikä johtuu väestön ikääntymisestä ja alalla toimivien työntekijöiden eläkkeelle siirtymisestä. 

Teollisessa työssä ja rakennusalalla työnhakijoilta odotetaan korkeaa ammattitaitoa ja monipuolista työkokemusta. Metalliteollisuudessa työtä on tarjolla ammattikoulutetuille työntekijöille (hitsaajat ja kaasuleikkaajat, koneenasettajat ja koneistajat, konehiojat, kiillottajat ja teroittajat, ohutlevysepät, konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat). Rekrytoinneissa korostuvat enenevässä määrin erityyppiset ohjelmointiosaamiseen liittyvät vaatimukset. Rakennusala tarvitsee osaajia sekä työnjohto- että työntekijätehtäviin (rakennusinsinöörit, rakennusalan työnjohtajat, konetekniikan erityisasiantuntijat, talonrakentajat, muurarit, betonirakentajat ja raudoittajat, kirvesmiehet ja rakennuspuusepät, eristäjät, ruiskumaalaajat ja lakkaajat).

Rekrytarpeiden arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa myös elinkeinoelämän palveluihin lukeutuvissa asiantuntijatehtävissä.

Kuljetusalalla tarvetta on ollut erityisesti ammattipätevyysvaatimukset täyttävistä kuorma-auton- ja erikoisajoneuvojen kuljettajista.

Majoitus ja ravitsemisalalla on pulaa ammattitaitoisista ravintola- ja suurtaloustyöntekijöistä sekä tarjoilijoista. Myös pikaruokatyöntekijöistä on pulaa. Etenkin kesäkaudella toimialan työpaikkoja on tarjolla kohtuullisen paljon.

Puhtaanapitoalalla on pulaa toimisto- ja laitossiivoojista kaikissa alueen seutukunnissa.

Elintarviketeollisuudessa on tarjolla etenkin kausiluontoista työtä. Myös matkailuala tarvitsee runsaasti kausityövoimaa kesäisin.

Talouden noususuhdanteesta johtuen alueen ammattitaitoiselle työvoimalle on syntynyt uusia työpaikkoja ja lähitulevaisuudessa rekrytointiongelmat tulevatkin koskemaan voimakkaammin yhä useampia ammattiryhmiä. Metalliteollisuuden osalta osaavan työvoiman saatavuus on jo nyt haasteellista.

Kaupan alan työpaikoissa on pulaa myyntiedustajista sekä puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjistä. Kaupan alan rooli nuorten työllistäjänä on merkittävä.

Hallinto- ja toimistotyössä on paljon työttömiä työnhakijoita (yleissihteerit, johdon sihteerit ja osastosihteerit, käytön tukihenkilöt) ja yleensä vain vähän avoimia työpaikkoja.

Tekstiili- ja vaatetusalalla on paljon työttömiä työnhakijoita (pukuompelijat, vaatturit, turkkurit, hatuntekijät), mutta avoimia työpaikkoja on tarjolla niukasti.

Pohjanmaan maakunta koostuu Vaasan, Pietarsaaren, Kyrönmaan ja Suupohjan rannikkoseudun seutukunnista. Pohjanmaalla asui vuoden 2021 lopussa 176 041 henkilöä. Väestö on kasvanut alueella useiden vuosien ajan, mutta viimeisimpien vuosien aikana väestön määrä on hieman pienentynyt. Vaasan seutukunnassa asuu yli puolet koko maakunnan väestöstä ja väestömäärän kasvu keskittyy tähän seutukuntaan.   Maahanmuuttajien merkitys on ollut erittäin merkittävä alueella jo monia vuosia. Vuoden 2021 lopussa Pohjanmaan maakunnassa asui 13 755 vieraskielistä henkilöä, joka on 7,8 % koko alueen väestöstä. Pohjanmaan maakunnan erikoisuus ja ominaispiirre on vahva kaksikielisyys. Puolet väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia.

Pohjanmaan ELY-keskusalueen työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on Manner-Suomen alhaisin (5,4 %). Koko maassa vastaava osuus on 8,8 % (2022).  Kunnittain alhaisin työttömyysaste heinäkuussa 2021 oli Luodon (5,9 %) ja Närpiön (5,3 %). Avointen työpaikkojen määrä on ollut noususuhdanteista jo pitkään.

Pohjanmaan maakunnan vahvuutena on vahva ja monipuolinen vientiteollisuus, yrittäjyys sekä kansainvälisyys. Maakunnan kansainvälisyys muodostuu hyvistä yhteyksistä, monipuolisesta korkeakoulutarjonnasta, kansainvälisistä suuryrityksistä sekä monikielisestä toimintaympäristöstä. Vaasa ja Pietarsaari ovat maakunnan työssäkäyntikeskuksia. Pohjanmaan maakunnassa merkittäviä teollisuustoimialoja ovat muun muassa energiateollisuus, meriteknologia, elintarvike-, muovi-, biotuote- sekä veneteollisuus ja teollisuuden palvelut.  Pietarsaaren seudulla on maailmanluokan veneteollisuuden lisäksi esimerkiksi elintarvike-, paperi- ja metsäteollisuutta. 

Huomioitavaa Pohjanmaan elinkeinoelämässä on myös maa-, metsä- ja kalatalous, jotka työllistävät yhteensä noin 4 700 ihmistä. Alkutuotanto työllistää merkittävästi työvoimaa erityisesti Suupohjan rannikkoseudulla, jossa lähes neljännes työllisistä on maataloustoimialalla. Alueen maatalous on merkittävää koko Suomelle, sillä seudulla tuotetaan esimerkiksi 70 prosenttia koko maan tomaateista ja kurkuista. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja31/2020.)

Suurimpia yrityksiä ovat teknologiayritykset Wärtsilä, ABB ja Danfoss sekä elintarviketeollisuuden Snellman Oy. Nämä kaikki ovat globaaleilla markkinoilla hyvin menestyneitä teollisuusyrityksiä, jotka panostavat korkeaan osaamiseen ja teknologiaan sekä vientiin. Valtaosa yrityksistä on  pieniä tai keskisuuria. Alue on tunnettu yrittäjyyshenkisyydestään. Mielenkiintoisia yritysesimerkkejä ovat mm. Närpes Trä och Metall, Kyrö Distillery, VEO, Beamex, Fresh, Dermoshop, Ukkoschnapps, Alucar, Logset, Nautor´s Swan, Targa, Prohoc, jne.

Alueella toimii kuusi korkeakouluyksikköä. Näistä Vaasan yliopiston painoaloja ovat kauppatieteet ja tekniikka. Åbo Akademin Vaasan yksikössä tarjotaan opintoja yhteiskuntatieteissä ja kasvatustieteissä. Ruotsinkielinen Handelshögskolan tarjoaa laaja-alaisesti kauppatieteitä. Helsingin yliopiston oikeustieteellistä koulutusta järjestetään kaksikielisesti Vaasassa. Ammattikorkeakouluopintoja on tarjolla sekä VAMK:ssa että Noviassa. Alueen korkeakoulut ovat vahvasti kansainvälisiä ja tarjoavat sekä englanninkielisiä kandidaatti- että maisteriohjelmia. Toisen asteen koulutusta järjestetään suomenkielisessä Vamiassa ja ruotsinkielisessä Yrkesakademin i Österbottenissa. Molemmissa yksiköissä annetaan monipuolista ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä työ- että yrityselämän tarpeisiin. Kansainvälistyminen on vahvaa ja yksiköt palvelevat aluetta monikielisesti.    

Linkit:

Syyskuun 2022 työllisyyskatsauksen mukaan Pohjanmaan työ­ ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun lopussa 6 060 työtöntä työnhakijaa, mikä on 749 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Edelliseen kuukauteen verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä pienentyi 303:lla. Pohjanmaan ELY-­keskuksen alueella työttömyys pienentyi 11,0 % vuodentakaisesta. Koko maassa työttömyys vähentyi keskimäärin 12,2 %. Työttömyys pienentyi kaikilla ELY­keskusalueilla, suhteellisesti eniten Uudellamaalla (­ 17,1 %).

Syksyllä 2022 julkaistun Ammattibarometrin mukaan Vaasan ja Pietarsaaren seutukunnissa on työvoimapulaa laajasti eri toimialoilla. Alueiden yritykset kaipaavat kaiken tasoisia osaajia. Erityisen paljon pulaa on toimisto- ja laitossiivoojista, sairaanhoitajista, terveydenhoitajista sekä lääkäreistä. Myös lastentarhanopettajista, psykologeista, kirjanpidon  ja laskentatoimen asiantuntijoista sekä rakennusalan ammattilaisista on pulaa. IT-alan osaajista on ollut pulaa tasaisesti jo useamman vuoden ajan. Tarkempia tietoja löytyy ammattibarometrista: https://ammattibarometri.fi.

Voimakkaimmin koronapandemia koetteli majoitus- ja ravitsemisalaa. Kaupan ala on joiltain osin (ruoka- ja rautakauppa) jopa kasvanut koronakriisin aikana. Kriisin vaikutukset valmistavaan teollisuuteen ja rakennusalalle tulevat näkyviin myöhemmin, koska tilauskannat ja projektit ovat pitkiä. Alueelle on tyypillistä, että laskusuhdanteen aikana tullaan pienellä viiveellä perässä ja tilauskanta hiipuu yleensä alueella vasta myöhemmin, kun muut alueet lähtevät jo nousuun. Yleinen komponenttipula hidastaa yritysten kasvua ja kasvihuoneteollisuudessa uhkana ovat energian kallistuneen hinnan vuoksi mahdolliset suuret lomautukset talven ajaksi Närpiön seudulla (2022).

Työmarkkinoilla jatkuu historiallisesti aivan uusi asetelma, kun työelämästä poistuu eläkkeelle yhä enemmän väkeä kuin nuoria tulee tilalle. Kilpailu työvoimasta kiristyy niin yritysten, toimialojen kuin alueidenkin välillä. Työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisten osaajien merkitys alueen elinvoimaisuuden ja kasvun turvaamiseksi korostuu entisestään. Osaavan työvoiman saatavuudesta alueella täytyy huolehtia, jotta kasvun edellytykset säilyvät.

Keski-Pohjanmaa koostuu Kokkolan ja Kaustisen seutukunnista. Keski-Pohjanmaalla asui 67 911 henkilöä elokuussa 2022. Väestömäärän kasvu on keskittynyt Kokkolan seutukuntaan, jossa asuu yli neljä viidesosaa koko maakunnan väestöstä.  Keski-Pohjanmaan väestöstä 9 % puhuu äidinkielenään ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä oli vuoden 2022 kesäkuussa 3,3 %.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 7 % syyskuussa 2022. Se on Manner-Suomen kolmanneksi alhaisin. Työttömien määrä on vähentynyt tasaisesti koronapandemian helpottamisen jälkeen.

Keski-Pohjanmaan merkittävimpiä teollisuudenaloja ovat metalliteollisuus, elintarviketeollisuus, kone- ja laitevalmistus sekä kemianteollisuus. Metalliteollisuus tukee alihankintayrityksinä myös alueen veneklusteria: suuri osa suomalaisesta, voimakkaasti vientipainotteisesta veneteollisuudesta on keskittynyt Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueelle. Myös elintarviketeollisuus Keski-Pohjanmaalla on monipuolista ja vientipainotteista. Suurimmat elintarviketeollisuuden yritykset ovat lihanjalostuksessa, meijeritoimialalla sekä virvoitusjuomien valmistuksessa. Kokkolassa on Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä, Kokkola Industrial Park (KIP), jossa toimii kymmeniä kemian- ja metallialan huippuyrityksiä ja jota pidetään kiertotalouden edelläkävijänä Suomessa ja koko Euroopassa. Yrityskeskittymä työllistää tuhansia ihmisiä, tuotantolaitokset ovat pääosin kansainvälisiä ja lähes kaikki heidän tuotannostaan menee vientiin kaikkialle maailmaan.

Keski-Pohjanmaan maakunnan alkutuotanto on vahvaa ja monipuolista. Maakunnassa on otettu käyttöön tekoälyn ja biotalouden innovaatioiden tuomia uusia mahdollisuuksia maataloustuotannon tehokkuuden lisäämisessä. Myös osa maataloustuottajista tähtää vientimarkkinoille. Lisäksi merkittävä alkutuotannon tulonlähde on turkistarhaus. Lähes kaikki maan yli tuhannesta turkistilasta toimivat pieninä perheyrityksinä pohjalaismaakunnissa ja tuotanto menee lähes kokonaan vientiin. Keski-Pohjanmaan yrityskanta oli 5 237 vuonna 2022. Mielenkiintoisia yritysesimerkkejä alueella ovat mm. Boliden, Raisoft, Finn Spring Oy, FineWeld Oy, Kokkolan Halpahalli Oy, Kosila.

Keski-Pohjanmaalla on tarjolla sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulutasoista koulutusta. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on monitieteinen Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen muodostama yliopistokeskus, jonka toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopisto. Se on aikuisille suunnatun yliopistollisen opetuksen ja oppimisen edelläkävijä sekä tutkimuskumppani. Centria-ammattikorkeakoulu profiloituu työelämälähtöisyyteen, digitalisaatioon ja kansainvälisyyteen. Centria-ammattikorkeakoulun painoaloja ovat tuotantoteknologia, kemia ja biotalous, digitalisaatio ja yrittäjämäinen palvelutuotanto. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä (Kpedu) järjestää toisen asteen ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, valmentavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta sekä kansanopistokoulutusta. Koulutusyhtymä on myös aktiivinen alueen ja sen elinkeinojen kehittäjänä.

Linkit:

Syyskuun 2022 työllisyyskatsauksen mukaan Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa oli avoimia työpaikkoja 4,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Uusien avoimien työpaikkojen määrä on pysynyt kasvussa  Syyskuun aikana avoinna oli yhteensä 5 614 työpaikkaa, mikä oli 524 paikkaa (+10,3 %) enemmän kuin vuosi sitten.

Uudet avoimet työpaikat lisääntyivät vuotta aikaisempaan verrattuna määrällisesti eniten prosessi­ja kuljetustyöntekijöiden ammattiryhmässä (+98). Avointen työpaikkojen määrä pienentyi eniten toimisto­ ja asiakaspalvelutyöntekijöiden ammattiryhmässä (­ 86). Uudet avoimet työpaikat lisääntyivät määrällisesti eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmissä.

Syksyn 2022 Ammattibarometrin mukaan Keski-Pohjanmaalla on työvoimapulaa useilla eri toimialoilla monen tasoisista osaajista. Erityisen paljon pulaa on psykologeista, sovellussuunnittelijoista ja -ohjelmoijista sekä sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista. Tarkempia tietoja löytyy ammattibarometrista: https://ammattibarometri.fi.

Voimakkaimmin toimialoista on kärsinyt majoitus- ja ravitsemisala. Kaupan ala on joiltain osin (ruoka- ja rautakauppa) jopa kasvanut koronakriisin aikana. Kriisin vaikutukset valmistavaan teollisuuteen ja rakennusalalle tulevat näkyviin myöhemmin, koska tilauskannat ja projektit ovat pitkiä. Alueelle on tyypillistä, että laskusuhdanteen aikana tullaan pienellä viiveellä perässä ja tilauskanta hiipuu yleensä alueellamme vasta myöhemmin, kun muut alueet lähtevät jo nousuun. Voimakasta kasvua on alueelle odotettavissa ja suuret akkuyritysinvestoinnit yms. luovat tarvetta saada uutta työvoimaa.

Työmarkkinoilla jatkuu historiallisesti aivan uusi asetelma, kun työelämästä poistuu eläkkeelle yhä enemmän väkeä kuin nuoria tulee tilalle. Kilpailu työvoimasta kiristyy niin yritysten, toimialojen kuin alueidenkin välillä.  Työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisten osaajien merkitys alueen elinvoimaisuuden ja kasvun turvaamiseksi korostuu entisestään. Osaavan työvoiman saatavuudesta alueella täytyy huolehtia, jotta kasvun edellytykset säilyvät.

Pohjois-Pohjanmaa koostuu 30 kunnasta ja sen suurin kaupunki on Oulu. Pohjois-Pohjanmaalla asui elokuussa 2022 noin 412 150  Alueelta löytyy opiskelumahdollisuuksia opistoista, ammattikouluista, korkeakouluista ja yliopistoista. Oulun yliopisto tarjoaa monien tiedekuntien tiimoilta mahdollisuuksia opiskeluun ja tutkimustyöhön, ja tämä toimii muuttohoukuttimena. Työllisiä maakunnassa on n. 163 920 (v. 2020 tilasto).

Pohjois-Pohjanmaan alueella on eri alojen projekteja joko rakenteilla tai suunnitelmissa. Energia puolella tuulipuistoja rakennetaan ja suunnitelmissa on lisätä rakentamista. Kaivosalan kehitys lisää työvoiman tarvetta samoin sahahankkeen rakennus- ja operaatiovaihe, suunnitteilla oleva biojalostamo että muut tehdashankkeet ja teollisuushankkeet. IT ala jatkaa kasvuaan ja työvoiman tarve lisääntyy.

Julkinen sektori on määrällisesti iso työllistäjä (erit. sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus) – yksityisellä sektorilla merkittäviä toimialoja ovat mm. sähkö- ja elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, konepajateollisuus, rakentaminen, kauppa ja yksityinen palveluliiketoiminta (erityisesti ICT-aloilla Päteville asiantuntijoille ja perusosaajille on  kysyntää eri puolilla maakuntaa.

Puolivuosittain ilmestyvästä Ammattibarometrista saa informaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missä mahdollisesti ei. Työ- ja Elinkeinoministeriön kuukausittaisesta alueellisesta työllisyyskatsauksesta voi tarkemmin katsoa työllisyystilannetta ja työpaikkojen määrää ja aloja.

Linkit:

TE-hallinnossa on kuukausittain tarjolla keskimäärin 7 000 -8 000 työpaikkaa Pohjois-Pohjanmaalla. Monilla aloilla (esim. rakentaminen, matkailu, huolto- ja kunnossapito) työvoimatarve vaihtelee vuoden sisällä ja useat teollisuusalat ovat sidoksissa talouden suhdanteisiin. Pohjois-Pohjanmaalla on suhteellisesti paljon ICT-alan työpaikkoja ja erityisesti ICT-alan erityisasiantuntijoita rekrytoidaan aktiivisesti. Suurten ikäluokkien eläköityminen ja kasvuyritysten työvoimatarve tarjoavat työpaikkoja jatkossa.

Tietyillä aloilla on osaajakysyntää enemmän kuin heitä on saatavilla. Maakuntaan tarvitaan uutta työvoimaan mm. ICT:n, metalli- ja konepajateollisuuden, rakentamisen, matkailun sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen aloille. Näillä aloilla (ml. liitännäisalat) on runsaasti työpaikkoja tarjolla tulevinakin vuosina. Tehtäviin haetaan johtajia, asiantuntijoita ja perusosaajia eri koulutustaustoilla. Useissa tehtävissä edellytetään pohjakoulutusta ja ajantasaista tietotaitoa, mutta moniin perustyön paikkoihin työnantaja on myös valmis kouluttamaan aktiivisen tulijan.

Pohjois-Pohjanmaalla on edelleen omaa reserviä työttömissä ja koulutusorganisaatioista valmistuu uusia työntekijöitä työmarkkinoille. Eräillä aloilla (esim. ICT, metalliteollisuus, terveydenhoitoalat) työvoimapula on kuitenkin niin huomattava tai pitkäkestoinen, että rekrytointiin kartoitetaan osaajia oman maakunnan ulkopuolelta. Rekrytoinneissa haetaan osaajia laajasti, eri osaamisaloille.

Automatisaatio, digitalisaatio ja sähköisen asioinnin yleistyminen johtavat siihen, että erilaisten suorittavien perusammattien määrä vähenee (yleissihteerit, hallintoavustajat, asiakaspalvelutyöntekijät, kokoonpanotyöntekijät) ja asiantuntijatehtävien osuus kasvaa työpaikkarakenteessa. Koulutuksen puute, vähäinen työkokemus ja vanhentunut osaamispohja heikentävät työllistymistä.

Kainuu on metsäinen maakunta keskellä Suomea. Kainuu käsittää kahdeksan kuntaa ja asukkaista noin puolet asuu keskuskunnassa Kajaanissa. Kainuussa on runsaasti tilaa – alle neljä asukasta neliökilometrillä – ja paljon puhdasta luontoa. Kainuu tarjoaa asukkailleen turvallisen ympäristön ja toimivan arjen sekä hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. Muuttoliikkeestä ja väestön ikärakenteesta johtuen maakunnan väestö vähenee ja vanhenee. Vaikka Kainuu on lähes Belgian kokoinen, maakunnassa asui vuoden vuoden 2021 lopussa vain 71 225 henkilöä ja vuoden aikana väestö väheni 439 henkilöllä. Ulkomaan kansalaisia oli noin 1 800. Vuoden 2022 elokuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,2 prosenttia mikä oli ELY-keskusalueista viidenneksi vähiten ja 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin sekä vuosi sitten että kolme vuotta sitten ennen koronakriisiä. Työttömiä työnhakijoita oli 2 530, mikä on vähiten Työnvälitystilaston ensimmäisen tiedon eli vuoden 2006 jälkeen. Työttömyys pieneni vuoden 2021 elokuusta 14 % ja koronakriisiä edeltävästä vuoden 2019 elokuusta 17 %. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole toistaiseksi nostanut Kainuun työttömyyttä, eikä suurta työttömyyden kasvua ole näköpiirissä – epävarmuus on kuitenkin lisääntynyt ja tulevan työllisyysvaikutuksen arviointi on vielä osittain haastavaa.

Työvoiman kysyntä oli Kainuussa vuonna 2021 ennätyksellistä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-palveluihin 14 006, peräti 66 % enemmän kuin vuoden 2019 normaalitilanteessa. Työvoiman kysyntä jatkui lähellä samaa tasoa vuoden 2022 tammi-elokuussa, sillä paikkoja ilmoitettiin yhteensä 9 467, mikä on 3 % vähemmän kuin samalla aikavälillä edellisvuonna.

Eniten uusia avoimia paikkoja oli TE-palveluissa tammi-elokuussa 2022 palvelu- ja myyntityöhön (2 569) sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöille (1 956). Kysyntä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna eniten palvelu- ja myyntityöntekijöillä (+41 %) ja erityisasiantuntijoilla (+35 %).

Tekijöistä on pulaa alalla kuin alalla, ja monissa ammattiryhmissä työttömiä työnhakijoita on vähemmän kuin TE-palveluihin ilmoitettuja avoimia työpaikkoja. Työvoimatarve kasvaa entisestään tulevina vuosina, sillä nuoria tulee työmarkkinoille selvästi vähemmän kuin sieltä poistuu henkilöitä.

Kaivostoiminta on merkittävä työllistäjä Kainuussa. Merkittävin kaivoksista on Sotkamossa sijaitseva Terrafame Oy, jonka toiminta vaikuttaa voimakkaasti niin kaivannaisklusteriin kuin koko aluetalouteenkin. Terrafame työllistää suoraan lähes 900 henkilöä ja välilliset vaikutukset huomioiden lähes 5 000 työntekijää.  Arvion mukaan malmi- ja mineraalivarannot mahdollistavat useiden vuosikymmenten tuotannon.

Metalliteollisuudessa merkittävin maakunnan kasvun veturi on Škoda Transportation Groupiin kuuluva kiskokaluston ja keskiraskaiden konepajatuotteiden valmistaja Transtech Oy. Yrityksen tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset ja työvoiman tarve jatkuva. Transtech tarvitsee erilaisia tekniikan alan ammattilaisia, kuten hitsaajia ja asentajia sekä työnjohtajia.

Koronakriisi vaikutti vahvasti matkailualaan mutta matkailu on virinnyt, vaikkei liikevaihdossa ollakaan vielä päästy koronaa edeltävälle tasolle Investoinnit ja uudet avaukset kansainvälisen matkailun lisäämiseksi luovat edellytyksiä matkailuyritysten kasvulle lähitulevaisuudessa, vaikkakin saavutettavuusongelmat, erityisesti pysyvän lentoliikenteen puute, luovat epävarmuutta. Kainuun matkailun keskittymä on Vuokatissa, jossa on erinomaiset puitteet urheiluun ja liikkumiseen keskittyvälle matkailulle.

Linkit:

Ammattibarometrin kevään 2022 arviossa pulaa tekijöistä oli Kainuussa lähes sadassa ammatissa. Suurin tarve työvoimalle on etenkin sosiaali- ja terveysalalla sekä rakennus-, metalli-, ICT-, metsä- ja ravintola-aloilla. Yksittäisissä ammateissa suurin pula on sote-alalla lääkäreistä, hammaslääkäreistä, sairaanhoitajista, lähihoitajista ja psykologeista. Muilla aloilla suurin tarve on siivous- ja puhdistusalan osaajille, hitsaajille, ohutlevysepille, koneistajille, putkiasentajille, opettajille, rakennustyöntekijöille, ravintolatyöntekijöille sekä kodinhoitajille.

Tammi-elokuussa 2022 TE-palveluihin ilmoitetuista uusista avoimista työpaikoista 88 % oli Kajaanin seutukunnassa. Työpaikkoja on tarjolla erityisesti Kajaanissa ja Sotkamossa.

Ammattibarometrin mukaan Kainuussa on kysyntään nähden suurin tarjonta yleissihteereistä, ryhmään muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät kuuluvista työnhakijoista sekä tieto- ja viestintäteknologian asentajista ja korjaajista.

Tammi-elokuussa 2022 työttömänä on ollut eniten ammattiryhmistä rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekijöitä, sekä palvelu- ja myyntityöntekijöitä – näissä ammattiryhmissä on kuitenkin tarjolla myös eniten töitä. Työttömyyden taustalla on usein kohtaanto-ongelma eli työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Merkittävin syy tähän on puutteet työnhakijoiden osaamisessa.

Kainuussa on suuri tarve osaavalle työvoimalle ja töitä laajasti tarjolla, joten alueella voi todeta olevan työnhakijan markkinat.

Lappi on pohjoisen napapiirin molemmin puolin sijaitseva Suomen ja  EU:n pohjoisin kansainvälinen maakunta. Lapin pinta-ala on lähes kolmannes Suomen pinta-alasta. Lapilla on yhteistä valtakunnan rajaa EU maan Ruotsin, ETA maan Norjan ja Venäjän kanssa. Lapissa on 21 kuntaa Ja asukkaita noin 176 494. Väestötiheydeltään Lappi on Suomen harvimmin asuttu. Väestöstä 60 % asuu kolmessa suurimmassa kaupungissa: Rovaniemellä (64 180), Torniossa (21 333) ja Kemissä ( 19 982). Ulkomaan kansalaisia asuu Lapissa  4 246 ja vieraskielisiä 5 369 (muut kuin suomi, saame ja ruotsi).

Lapissa on 70 200 työpaikkaa, joista yksityissektorilla on 65 % , kunnissa 29 % ja valtiolla 7 %. Alueella toimii 12 500  yritysten toimipaikkaa, joista suurin osa työllistää alle viisi työntekijää. .  Uudet työpaikat syntyvät pääosin yrityksiin. Työpaikoista kolme neljäsosaa on yksityisissä tai julkisissa palveluissa, viidennes jalostuksessa (teollisuus, rakentaminen, kaivos- ja louhinta) ja 4 % alkutuotannossa. Palveluissa työllistävät eniten terveys- ja sosiaalipalvelut, matkailu ja kauppa. Omaleimaisin elinkeinoista on porotalous.

Lapin vahvuuksia ovat kansainvälisyys sekä elinkeinorakenteen monipuolisuus. Kasvavia ja kehittyviä aloja ovat matkailu, palvelut sekä vientivetoiset kaivostoiminta ja teollisuus.  Kemissä rakennusvaiheessa olevan biotuotetehtaan rakentamis- ja toimintavaiheen työvoiman tarpeet ovat ja tulevat olemaan merkittäviä, suunnitteilla on myös muita tehdashankkeita. Lapissa panostetaan digitalisaation hyödyntämiseen ja robotiikan kehittämiseen arktisessa ympäristössä, olosuhteissa ja testaustoiminnassa. Lapin puhdas ilma ja luonto mahdollistavat luonnontuotteiden jalostuksen, kasvattamisen ja  hyödyntämisen monilla toimialoilla.

Matkailu ja sitä tukevat palvelut kasvavat Lapissa kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvaessa.  Tunnettuja matkailukeskuksia tuntureineen ovat Levi, Ylläs, Pallas, Olos, Kilpisjärvi, Saariselkä, Pyhä-Luosto ja Sallatunturi. Rovaniemen seutu on  tunnettu Napapiiristä, Joulupukista ja Ranuan eläinpuistosta. Meri-Lapin tunnettuja matkailukohteita ovat ympärivuotinen lumilinna ja jäänmurtajaristeilyt. Matkailu työllistää eniten talven ja kevään sesonkiaikoina, mutta myös Lapin kesä ja syksyn ruska-aika vetävät matkailijoita. Matkailuinvestoinnit heijastuvat työvoimatarpeina rakennusalalla. 

Lapissa on vahva, kasvava ja vientivetoinen perusteollisuus alihankintaketjuineen.. Teollisuutta on eniten Kemi-Tornion alueella. Suurimpia teollisuuden toimialoja ovat metallien jalostus (Outokumpu Oyj, Torniossa), paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (Metsä Fibre, Kemissä), moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistus (BRP Finland, Rovaniemi) sekä sahatavaran ja puunjalostus. Logistiikka (maa- ja rautatieliikenne, Kemin ja Tornion satamat sekä 5 lentokenttää) työllistää myös merkittävästi.

Toiminnassa olevien kaivosten lisäksi Lapissa on suunnitteilla useita kaivoksia ja malminetsintä on vilkasta. Kaivosala työllistää tuhansia lappilaisia joko suoraan, alihankintojen, urakointien tai viranomaistyön kautta. Lapissa toimii kolme metallimalmikaivosta: Kemin kromikaivos, Kittilän kultakaivos sekä Kevitsan monimetallikaivos. Alalle tarvitaan osaavia työntekijöitä.

Korkeakoulutasoista koulutusta tarjoaa Lapin Yliopisto Rovaniemellä sekä Lapin ammattikorkeakoulu Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Ammatilliset oppilaitokset järjestävät koulutusta eri puolilla Lappia. Lapin oppilaitoksissa opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita useista eri maista.

Ammattibarometrista saat informaatiota, missä ammateissa Lapissa on pulaa osaavista työntekijöistä ja missä niistä on ylitarjontaa. Lisätietoja Lapista löydät muista linkeistä.

Linkit:

Vuonna 2021 TE-palveluihin ilmoitettiin avoimeksi yli  37 600 työpaikkaa Lapissa . Työpaikoista valtaosa oli yrityksissä. Työpaikkoja oli avoinna eniten palvelu- ja myyntityössä,  hoivapalveluissa ja terveydenhuollossa sekä rakentamisessa. Työnantajat käyttävät useita rekrytointikanavia, esimerkiksi henkilöstöpalveluyrityksien henkilöstövuokrausta.

Lapin työpaikkatarjonnassa näkyy kausiluontoisuus, esimerkiksi matkailualan työtehtäviä on runsaasti tarjolla erityisesti talvi- ja kevätkaudella. Matkailun sesonkiaikana tarvitaan alan työntekijöitä muun muassa kokkeja, tarjoilijoita, oppaita, siivoojia ja tonttuja. Lapin matkailu työllistää työntekijöitä myös  muualta Suomesta sekä ulkomailta. Ammatillisen osaamisen lisäksi oikea asenne ja alalle soveltuvuus korostuvat rekrytoinnissa. Kielitaitoa tarvitaan matkailun eri tehtävissä sekä kansainvälistyvillä muilla toimialoilla. Englannin kielen lisäksi eduksi ovat muidenkin kielten taidot. 

Sosiaali- ja terveyshuollon tehtäviin haetaan ammattitaitoisia ja alalle päteviä työntekijöitä jatkuvasti. Työpaikat (mm. lähihoitajat, sairaanhoitajat, hoitoapulaiset, lääkärit, puheterapeutit, fysioterapeutit, hammashoitajat) sijoittuvat ensisijaisesti kuntasektorille sekä jossain määrin yrityksiin. Kuntasektorilla tarvitaan myös päteviä opettajia. 

Teollisuuden ja matkailutoimialan kasvu ja investointihankkeet synnyttävät työpaikkoja myös metsä-, rakennus- ja logistiikka-alan tehtäviin. Autotestaus ja malminetsintä työllistävät kausiluontoisesti.

Lapissa oli vuonna  2021 lopussa työttömiä  9325,   työttömien osuus työvoimasta 11 % ja  työllisyysaste   68,4 %. Työvoiman kysynnän myötä työttömyys laski useamman viime vuoden ajan.  Nuorten työttömyys keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Työttömiä on niin työntekijä- kuin asiantuntija-ammateissa. Ammattialoista eniten työttömiä on rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöissä ja palvelu- ja myyntityöntekijöissä. Vaikka työttömyys on Lapissa muuta maata hieman korkeampi ja sen rakenne haasteellinen, ammattitaitoiset ja koulutetut eri alojen osaajat työllistyvät hyvin.  Palvelutyössä ja muissa kausityötehtävissä työttömien määrä vaihtelee vuoden aikana huomattavasti, erityisesti matkailukeskus paikkakunnilla. Useilla aloilla Lappiin tarvitaan ammattitaitoisia työntekijöitä Lapin ulkopuolelta. Alueen työvoiman ikärakenne ja pitkän aikavälin kehitysnäkymät lisäävät tarvetta saada työvoimaa muualta Suomesta ja ulkomailta.   Työnantajien kiinnostus rekrytoida maassa jo asuvia ulkomaalaisia sekä maahanmuuttajia kasvaa.

Ahvenanmaan väkiluku oli vuodenvaihteessa 30 344 asukasta, josta työvoiman osuus oli noin 50 prosenttia. Ahvenanmaan työmarkkinoille on tyypillistä sekä naisten että miesten korkea työvoimaosuus ja työllisyysaste sekä suhteellisen alhainen työttömyys.

Ahvenanmaalla on laaja julkinen sektori ja itsehallinto sekä tiettyjä toimivaltuuksia, jotka kuuluvat yleensä valtiolle. Sen 16 kunnalla on oma hallinto. Ahvenanmaalla on kattava julkisen sektorin ylläpitämä lasten päivähoito, kouluverkosto ja terveydenhuolto. Noin 34 prosenttia työvoimasta on julkisen sektorin palveluksessa. Naisten osuus julkisen sektorin työvoimasta on huomattavasti miesten osuutta suurempi, erityisesti isoilla hoito- ja opetusaloilla.

Ahvenanmaalla on noin 2 600 yritystä. Valtaosa yrityksistä on 1–4 työntekijän pienyrityksiä. Suurimmat yritykset toimivat merenkulkualalla. Joitakin suurempia yrityksiä on myös IT-alalla ja elintarvikealalla sekä jossain määrin valmistusteollisuuden alalla. Toimialat J ja L–U luokitellaan yleensä kaupallisiin ja henkilökohtaisiin palveluihin (palvelusektori). Ne työllistävät noin 51 prosenttia työssäkäyvistä ahvenanmaalaisista. Vertailun vuoksi mainittakoon toimiala K, rahoitus- ja vakuutustoiminta, jolla työskentelee 3,5 prosenttia Ahvenanmaan työvoimasta. Kuitenkin kaikki toimialat G–U on mahdollista myös luokitella palvelualoiksi (kuten kaupan ja liikenteen ala sekä hotelliala). Tällöin palvelualoilla työskentelevien ahvenanmaalaisten osuus kaikista työllisistä nousee miltei 79 prosenttiin.

Muuttoliike Ahvenanmaalle on jatkunut jo pitkään jokseenkin voimakkaana. Aiemmin Ahvenanmaalle on muutettu pääasiassa muualta Suomesta, ennen kaikkea ruotsinkielisiltä alueilta, ja Ruotsista. Muuttoliike Baltian maista ja Balkanista on lisääntynyt voimakkaasti Suomen ja Ahvenanmaan EU-jäsenyyden jälkeen ja erityisesti EU:n laajenemisen myötä. Ahvenanmaalla on myös huomattava määrä asukkaita, jotka ovat peräisin Iranista, Irakista, Thaimaasta ja Filippiineiltä.

Suhteellinen työttömyysaste oli vuoden 2022 elokuussa keskimäärin 3,9 prosenttia, kun se vuoden 2021 elokuussa oli 5,6 prosenttia. Työnhakijoiden kokonaismäärä (mukana ovat myös muut kuin työttömät työnhakijat) elokuun 2022 lopussa oli 1 295 henkilöä, mikä on 689 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työpaikkoja oli avoinna elokuussa yhteensä 276, mikä on 93 paikkaa enemmän kuin vuoden 2021 elokuussa. Avoimia työpaikkoja suhteessa työttömien työnhakijoiden määrään oli kuluvan vuoden elokuussa 46,6 prosenttia, mikä on 25,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuoden elokuussa. Vuonna 2022 työssäkäyvien määrän odotetaan edelleen kasvavan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Tilastotietoja:

• Väkiluku: 30 344 henkeä (31.12.2021)
• Korkea yrittäjyysaste: 2 788 yritystä (31.12.2021)
• Työvoima, kaikki ikäryhmät 15 115 henkeä (31.12.2019)
• Työvoimaosuus (16–64-vuotiaat): 82,3 prosenttia (31.12.2019)
• Työllisyysaste (16–64-vuotiaat): 79,1 prosenttia (31.12.2019)
• Julkisen sektorin työntekijöiden osuus työllisistä: 34,1 prosenttia (31.12.2019) Yritysten lukumäärä: 2 788 yritystä (31.12.2021). Ahvenanmaalaiset yritykset työllistävät yli 1 500 henkilöä, jotka asuvat Ahvenanmaan ulkopuolella (lähinnä merenkulkualalla työskenteleviä)

Linkit:

Ahvenanmaalla työvoiman kysyntä vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kesällä, kun turistisesonki on vilkkaimmillaan, tarvitaan paljon työvoimaa kaikissa palveluammateissa, esimerkiksi hotelleissa, ravintoloissa, kahviloissa ja leirintäalueilla. Työpaikat sijaitsevat kaikkialla Ahvenanmaata, mutta enimmäkseen kuitenkin Maarianhaminassa. Erityisen suurta kysyntää on ammattitaitoisista kokeista ja tarjoiluhenkilökunnasta. Myös monissa hoitoalan tehtävissä on suuri tarve henkilökunnalle.

Talviaikana kysyntä on vähäisempää, mutta myös silloin palvelualalla tarvitaan työvoimaa. IT-ala on laajentunut voimakkaasti Ahvenanmaalla jo pidemmän aikaa, ja alalla on tarvetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Suuremmat IT-alan yritykset ovat kuitenkin laajentuneet Ahvenanmaan ulkopuolelle, ja sen vuoksi työpaikat voivat sijaita Helsingissä, Turussa tai Tukholmassa. Rakennusalalla työvoiman tarve on kasvanut, ja kysyntää on erityisesti työnjohtajista ja eri alojen asentajista. Työvoimaa tarvitaan myös teollisuuden palveluksessa, joskin sektori on kaikkinensa suppea Ahvenanmaalla.

Sekä yksityisen että julkisen sektorin on usein vaikeaa rekrytoida pätevää henkilökuntaa johtotehtäviin.

Ahvenanmaalla on jo pidemmän aikaa ollut korkea työvoimaosuus ja alhainen työttömyys. Ahvenanmaalla – kuten myös muissa Pohjoismaissa – on epäedullinen ikärakenne, ts. väestö vanhenee ja työvoiman osuus väestöstä pienenee. Tämän vuoksi Ahvenanmaa on jossakin määrin riippuvainen työperäisestä maahanmuutosta. Muuttotase on jo pitkään ollut positiivinen. Hyvä ruotsin kielen taito on kuitenkin ehdoton edellytys selviytyä Ahvenanmaan työmarkkinoilla.